Soccan blogi

Sosiaaliala, sen kehittäminen ja tutkimus ovat suuressa murroksessa. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Jaamme tässä blogissa toiveitamme, ehdotuksiamme ja ajatuksiamme kehittämisen arjesta ja uusista suunnista. Tutustu ja kommentoi!
31.1.2022

Mitä tapahtuu sosiaalialan osaamiskeskuksille sote-uudistuksessa?

Pirjo Marjamäki

Viime ajat on ihmetelty, miten sosiaalialan osaamiskeskusten käy sote-uudistuksessa. Lakkautetaanko ne vai miten mahtaa käydä? Ei hätää, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta otti vahvasti kantaa sosiaalihuollon puolesta hyväksyessään soteuudistusta koskevan lakipaketin. Eduskunta edellytti, että ”sosiaalihuollon tutkimusrahoituksen taso turvataan ja sosiaalihuoltoon luodaan yliopistosairaaloita vastaavan kaltaiset palvelujen kehittämistä, tutkimusta ja koulutusta tukevat toimintarakenteet”. Tämän vahvemmin ei tavoitetilaa voisi sanoa. 

Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat toimineet 20 vuotta ja vastanneet tänä aikana sadoista hankkeista, joissa kunnat ovat yhdessä kehittäneet sosiaalipalveluita, usein koko maakunnan alueella. Olemme luoneet arvokasta ja välttämätöntä yhteistyörakennetta, jota tarvitaan nyt kun palvelut myös hallinnollisesti yhdistetään. Työ jatkuu vuoden 2023 alusta hyvinvointialueilla, eikä siihen enää välttämättä tarvita sosiaalialan osaamiskeskuksia. Näin on lainsäätäjäkin päättänyt uudessa sotelaissa. Sosiaalialan osaamiskeskuksia tämä ei kuitenkaan tee hyödyttömiksi.

Meillähän on toinenkin iso rooli. Lakisääteinen tehtävämme on turvata sosiaalialan tutkimuksen sekä perus- ja jatkokoulutuksen sekä käytännön asiakastyön monipuolinen yhteistyö. Kuten siis yliopistosairaaloilla terveystieteellisessä tutkimuksessa. 

Myös sosiaalipalvelujen kehittyminen tarvitsee tutkittuun tietoon perustuvaa osaamista ja menetelmiä ja kykyä viedä tätä käytäntöön. Tehtävä on edennyt aika vaatimattomasti ja ainakin yksi syy on selvä. Sosiaaliala ei ole saanut valtionkorvausta käytännönopetuksen tai käytännön tutkimuksen ylimääräisiin kuluihin kuten terveydenhuolto, vaikka asetimme tämän tavoitteeksi jo vuosikymmeniä sitten. 

Kun sosiaalityön tutkimus pääsi lopultakin vuonna 2020 valtion tutkimusrahoituksen piiriin terveystieteellisen tutkimuksen tapaan, sai koko sosiaaliala uutta potkua. Pääkaupunkiseudulla on kyllä voitu tähänkin asti kehittää käytännönopetusta ja tehdä sosiaalityön käytäntötutkimusta kuntien rahoituksella toisin kuin muualla maassa. Lähtökohtamme tulevaan on siis parempi.

Olemme uuden aikakauden alussa ja sosiaalialan osaamiskeskuksen missio on kirkas seuraavalle 20 vuodelle. Luomme Uudellemaalle hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin, Helsingin yliopiston, muiden yliopistojen ja HUSin yhteistyökuviota, jossa tutkimusta tehdään siellä missä sosiaalipalvelujen asiakkaat kohdataan. Tämä pätee perustason palveluihin ja vaativaan erityisosaamiseen. Sosiaalityön perus- ja erikoistumiskoulutusta opetetaan edelleen tiiviissä käytäntöyhteydessä ja vaikutetaan aktiivisesti siihen, että ylimääräisin kuluihin saadaan myös korvamerkittyä valtionrahoitusta. 

Myös Uudenmaan erillislaki tarjoaa tähän selkänojan. Järjestämissopimuksessa Helsingin kaupungin, hyvinvointialueiden ja HUSin on sovittava myös sosiaalihuollon tutkimus-, kehittämis, koulutus- ja innovaatiotoiminnan koordinoinnista. Tässäkin kohdin lainsäätäjä on pitänyt huolta myös sosiaalihuollon kehittymisestä. 

Sosiaalialan osaamiskeskustoiminta muuttaa muotoaan, lainsäädäntö uudistuu ja vanhat sanat ja nimet voivat joutua romukoppaan.  Ei haittaa, kunhan itse asia elää ja vahvistuu. Siitä iso kiitos myös lainsäätäjälle. Kun saamme oman osuutemme täällä Uudellamaalla tehdyksi, lähetän kiitoskortin kaikille, jotka näissä talkoissa ovat olleet mukana.  

Pirjo Marjamäki, Soccan johtaja
pirjo.marjamaki(ät)hus.fi

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi