Valtakunnallinen selvitys ruoka-avun järjestämisestä
Sosiaali- ja terveysministeriön Soccalta tilaama selvitys ruoka-avun toteuttamistavoista, rahoitusmekanismeista ja kuntien roolista valmistui keväällä 2021. Selvityksessä kartoitettiin ruoka-avun nykytilannetta ja arvioitiin, kuinka ruoka-aputoimijoille jaettava valtionavustus olisi parasta toteuttaa tulevaisuudessa. Lisäksi selvitettiin ruoka-avun asiakkaiden ohjautumista sosiaali- ja terveyspalveluihin.Eduskunta on vuodesta 2016 alkaen myöntänyt ruoka-aputoiminnalle STM:n hallinnoimaa lisärahoitusta. Avustusta on jaettu vuosittain muutamalle suuremmalle toimijalle tai toimijoiden yhteenliittymälle. Valtionvarainvaliokunta esitti vuonna 2019, että rahoitus olisi saatava kestävämmälle pohjalle. Samalla tulisi jatkaa ruoka-avun toimintamallien kehittämistä. Keskeisenä nähtiin myös ruoka-apua tarjoavien organisaatioiden yhteistyö sosiaalipalvelujen ja muiden tukipalvelujen kanssa.
Ruoka-apu on monipuolistunut mutta jakaa edelleen mielipiteitä
Selvityksen mukaan ruoka-aputoiminta on laajentunut, mutta sen järjestäminen ja kattavuus vaihtelevat eri puolilla Suomea. Ruoka-apu on monipuolistunut etenkin 2010-luvulla. Se sisältää perinteisten ”leipäjonojen” tai elintarvikejakelujen lisäksi yhteisruokailuja, hävikkiterminaaleja, hävikkimarketin ja työllistämistä.Ruoka-avun suurimpia jakajia ovat seurakunnat ja järjestöt, joista osa saa lisätukea esimerkiksi kunnilta tai EU:n ruoka-apuohjelmasta. Ruoka-avun kenttä on laajentunut ja toimijoiden välinen yhteistyö tiivistynyt viime vuosina. Esimerkiksi Ruoka-apu.fi -sivusto (ulkoinen linkki) ja sen taustalla toiminut Osallistava yhteisö -hanke on tuonut yhteen jo noin 400 eri ruoka-apu toimijaa ympäri Suomen.
Poikkeusajat ovat osoittaneet ruoka-avun merkityksen 1990-luvun lamassa ja koronakriisissä. Korona-aikana yhteistyö ruoka-avun ja sosiaalipalvelujen välillä vahvistui joissakin kunnissa. Ruoka-apu voi tarjota myös osallistavaa ja työllistävää toimintaa ja monenlaista vertaistukea. Sen rooli hyvinvointiyhteiskunnassa jakaa kuitenkin edelleen voimakkaasti mielipiteitä. Selvityksessä esitetään, että ruoka-apu ilman jonoja voi sopia hyvinvointivaltioon, mutta ei ole ratkaisu sosiaaliturvan ja palvelujärjestelmän puutteisiin. Paras köyhyyden ja ruoka-avun tarpeen poistaja on työllisyys. Selvitys sisältää myös suosituksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen (HyTe), rakenteelliseen sosiaalityöhön ja ruoka-avun kumppanuuksien vahvistamiseen.
Ruoka-avun valtionavustuksen koordinaatio tulevaisuudessa
Selvityksessä arvioitiin kolmea vaihtoehtoista koordinaatiomallia:- STM vastaisi valtionavustuksen koordinoinnista ruoka-apua järjestäville toimijoille pitkälti nykyisen mallin mukaisesti.
- STM siirtäisi valtionavustusta ruoka-apua koordinoivalle järjestölle, joka kanavoisi rahoitusta edelleen muille järjestöille. Malli edistäisi ruoka-aputoimijoiden yhteistyötä.
- Ruoka-aputoiminta liitettäisiin sote-uudistuksen voimaantulon jälkeen uusien hyvinvointialueiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työhön. Näin myös vahvistettaisiin kytköstä alueellisiin sote-palveluihin.
Selvityksen tausta
Selvitys pohjautuu ruoka-aputoimijoiden, kuntaedustajien ja asiantuntijoiden haastatteluihin, webinaarikeskusteluihin ja verkkokyselyyn. Selvityksellä haettiin erityisesti tietoa erilaisista toimintamalleista ja toimintatavoista. Näin suosituksissa voitiin huomioida ruoka-avun monimuotoisuus.Tutustu selvitykseen ja lue lisää
Ruoka luo yhteyden - Ruoka-apu hyvinvointivaltiossa -selvitys (pdf)Tiivistelmä Ruoka luo yhteyden - Ruoka-apu hyvinvointivaltiossa -selvitys (pdf)
Lue uutinen: selvitys ruoka-avun tilanteesta ja järjestämisestä valmistunut
Lue blogi: Ruoka-apu luo yhteyksiä jalkautuvalle ja rakenteelliselle sosiaalityölle
Kysy lisää!
Rosa Hossain-KarhuErikoissuunnittelija
040 480 8716
rosa.hossain-karhu(at)hus.fi