Selvitys ruoka-avun tilanteesta ja järjestämisestä valmistunut

Sosiaali- ja terveysministeriön Soccalla teettämä selvitys ruoka-avun toteuttamistavoista, rahoitusmekanismeista ja kuntien roolista on valmistunut. Selvityksen mukaan ruoka-aputoiminta on vähitellen laajentunut, mutta sillä ei ole kansallisesti vakiintunutta toimintamallia.

Selvityksessä arvioidaan kolmea vaihtoehtoista koordinaatiomallia ruoka-avun tukemiseksi tulevaisuudessa.

Ensimmäisessä mallissa STM vastaisi valtionavustuksen koordinoinnista ruoka-apua järjestäville toimijoille pitkälti nykyisen mallin mukaisesti. 

Toisessa mallissa STM siirtäisi valtionavustusta ruoka-apua koordinoivalle järjestötoimijalle, joka kanavoisi rahoitusta edelleen muille järjestötoimijoille. Malli edistäisi ruoka-aputoimijoiden yhteistoimintaa. 

Kolmannessa mallissa ruoka-aputoiminta liitettäisiin sote-uudistuksen voimaantulon jälkeen uusien hyvinvointialueiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työhön. Näin myös vahvistettaisiin kytköstä alueellisiin sote-palveluihin.

Ruoka-apu on muutakin kuin leipäjonoja ja jakaa edelleen mielipiteitä

Selvityksen mukaan ruoka-apu on paljon muutakin kuin leipäjonoja. Toiminta on monipuolistunut etenkin 2010-luvulla. Toiminta kattaa esimerkiksi yhteisruokailuja, hävikkiterminaaleja, hävikkimarketin ja työllistämistä. 

Poikkeusajat ovat osoittaneet ruoka-avun merkityksen niin 1990-luvun lamassa kuin koronakriisissä ja se jakaa edelleen voimakkaasti mielipiteitä.  

Selvityksessä nähdään, että ruoka-apu ilman jonoja voi sopia hyvinvointivaltioon, mutta siitä ei ole sosiaaliturvan korvaajaksi. Työllisyys on paras köyhyyden ja ruoka-avun tarpeen poistaja. 

Selvityksen on tehnyt Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca. 

STM uutinen: Selvitys ruoka-avun tilanteesta ja järjestämisestä valmistunut

Palaa otsikoihin