Ison kehittämishankkeen käynnistäminen ei ole helppoa, mutta innostavaa se on. Hanketyö on käynnistynyt vaiheittain. Aloitin projektipäällikkönä joulukuussa 2020. Silloin ensimmäinen pilotti oli aloitusvaiheessa ja hanketyöntekijöiden rekrytoinnit olivat käynnissä. Tässä kohdin kevättä olemme päässeet kaikissa työpaketeissa hyvin alkuun – ja osassa lentoonkin.

Hanke organisoituu kuuden, yhteen kietoutuneen, työpaketin kautta. Työpaketeissa kehitetään toimintatapoja ja -malleja haastaviin asiakastilanteisiin sekä vahvistetaan perhepalveluissa meneillään olevaa ajattelu- ja toimintatapojen muutosta. Työpaketteihin kuuluvia pilotteja ideoidaan ja toteutetaan Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueella (YTA). Hyvinvointialueilla tehtävää kehittämistyötä tukemaan ja rikastuttamaan kokoamme YTA-alueen kattavia projektiryhmiä, joihin kutsumme ammattilaisia osallistujiksi.

Päihdepaketissa kehitetään tehostettua päihdehuollon tukea avohuollon asiakkaille monitoimijaverkostoa hyödyntäen. Väliinputoajanuorien paketti mallintaa pilotissa erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun yhteistyöhön perustuvaa jalkautuvaa tukea nuorille, jotka ovat vaarassa pudota tarvitsemiensa palveluiden piiristä. Toinen väliputoaja-pilotti kokeilee tehostetun tuen oppilaille monitoimijaista jalkautuvaa tukea kouluympäristössä.  

Monitoimijaisen arvioinnin työpaketissa vahvistetaan lastensuojelun ammattilaisten kykyä arvioida lapsen ja perheen hyvinvointia esimerkiksi ARVOA-mittarin avulla ja kirkastamalla laadukkaan ja systemaattisen arvioinnin elementtejä. Kaksikielisten lasten palveluiden työpaketissa hyödynnetään kehitettyjä ratkaisuja ja tehdään yhteistyötä Länsi-Suomen TOP-hankkeen kanssa. Tavoitteena on ruotsinkielisten palveluiden parantaminen ja moniammatillisten yhteistyön edistäminen.

Läpileikkaavina teemoina hankkeessa ovat systeemisen ajattelu- ja toimintamallin käytön edistäminen lastensuojelun sosiaalityössä sekä lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. Kevään aikana on hahmottunut osallisuustyöpaketin konkreettiset osallisuusteot, joita toteutamme alueilla lasten ja nuorten kanssa. Osallisuus on myös yksi teema tulevan syksyn webinaareissa.

Lastensuojelun systeemistä toimintamallia on juurrutettu YTA-alueellamme jo vuosia. Tässä kohdin tarvitaan mallin selkeyttämistä, koulutusta ja kokemusten jakamista. Systeemisen mallin toteuttaminen edellyttää dialogista ja ratkaisukeskeistä vuoropuhelua verkostojen ja asiakkaiden kesken, siksi on tärkeää perehdyttää ajattelutapaan yhteistyökumppaneita ja johtoa. Tätä kokonaisuutta suunnittelemme ja toteutamme alueelta laajasti kootun Syty-ryhmän kanssa.

Hankkeen työpaketeissa puhumme monitoimijaisuudesta, koska käsitteenä se nostaa keskiöön lapsen ja hänen perheensä olennaisina tiedon tuottajina, tavoitteiden asettajina ja arvioinnin tekijöitä omissa tilanteissaan. Lastensuojelussa tarvitsemme nykyistä systemaattisempaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Tulin projektipäällikön tehtävään Espoon lastensuojelun sosiaalityön päällikön tehtävästä. Ero työtehtävissä on melkoinen, mutta ydin on sama: halu kehittää eri toimijoiden kanssa lastensuojelua ja perheiden palveluita kokonaisuutena vastaamaan lasten, nuorten ja perheiden vaikeisiin elämäntilanteisiin. Onnistuaksemme tässä pyrimme luomaan yhteistä ymmärrystä ilmiöistä, tavoitteista ja keinoista eri ammattilaisten, asiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Tämän blogin ja toukokuun lopulla avattavien some-kanavien kautta pyrimme aktiiviseen vuoropuheluun ammattilaisten kanssa koko YTA-alueella. Tulevaisuuden lastensuojelu -hankkeen erityisyys on siinä, että pyrimme tiivistämään yhteistyötä uudella tavalla tällä laajalla alueella. Toivomme, että tämä YTA-tasoinen verkostoituminen vahvistaa ja rikastuttaa lastensuojelua ja sosiaalihuoltoa hankkeen aikana ja luo edellytyksiä pysyville yhteistyörakenteille.

Pidetään yhteyttä!

Jaana Leppäkorpi
Projektipäällikkö
Tulevaisuuden lastensuojelu -hanke