Opiskelen sosiaalityötä Itä-Suomen yliopistossa. Suoritin viimeisen käytännön harjoitteluni SOCOM:lla keväällä 2021. Harjoittelussani osallistuin Kymsoten alueella tehtävään Tulevaisuuden lastensuojelu -hanketyöhön. Lisäksi tutustuin sosiaalityön osaamisen koordinaation tehtäviin. 

Tulevaisuuden lastensuojelu- hankkeessa työskennellään alueellisissa ja paikallisissa projektiryhmissä eri työpakettien parissa. Kymsoten alueella mallinnetaan lastensuojelun asiakkaille tarjottavia päihdepalveluja, kehitetään monitoimijaista arviointia lastensuojeluprosessissa sekä juurrutetaan suhdeperustaista systeemistä mallia lapsi- ja perhepalveluihin. 

Systeemisyys keskiössä

Systeemisestä työotteesta on saatu paljon hyviä kokemuksia sosiaalityön asiakastyössä. Mallin sisäistäminen vaatii paljon aikaa niin teorian kuin kenttätyön saralla. Systeemisyys on ollut pääteema harjoittelujaksollani. Sain osallistua systeemiseen peruskoulutukseen ja tehdä hanketyötä teeman parissa.

Koostin yhteenvedot ja analyysit Tulevaisuuden lastensuojelu –hankkeen systeemisten koulutusten palautekyselyistä. Moni osallistuja piti  täydennyskoulutuksia hyödyllisinä ja opettavaisina.  Pääosin koulutukset vahvistivat vastaajien käsitystä systeemisen työskentelyn tärkeydestä. Erityisesti kouluttajien keskinäisestä reflektiosta ja pienryhmätyöskentelystä pidettiin. Osa vastaajista koki, ettei systeemisyys toteudu omassa työssä. Perheohjaajat tai terapeutit puuttuvat ja resursseja on liian vähän asiakasmääriin nähden. Toivottiin myös, että yhteistyötahoilla olisi enemmän tietoa toimintamallista.

Olin mukana Teamsin välityksellä systeemisessä perhekeskustiimissä. Kyseisessä kokouksessa sain nähdä, kuinka käytännössä systeemiset viikkokokoukset järjestetään. Koen, että tästä on varmasti hyötyä myös jatkossa omaan sosiaalityöntekijän urallani.

Moniammatillinen yhteistyö tärkeä osa kehittämistyötä

Tulevaisuuden lastensuojelu- hanke korostaa monitoimijaisuutta, jossa lapsen ja hänen perheensä ovat olennaisia tiedon tuottajia. Usein työhön on halua sitoutua, jonka tavoitteet on voinut itse asettaa. Perheen ja ammattilaisten jakama ymmärrys onkin aina tuloksellisen yhteistyön tärkeä edellytys.

Oli kiinnostava nähdä, miten eri ammattiryhmien edustajat työskentelevät ja toteuttavat sosiaalityön hankkeita. Moniammatillinen verkostotyö edellyttää vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja. Hanketyön silta käytännön sosiaalityöhön on keskeinen. Hanketyöntekijöillä on toive päästä lähelle kehittämistyön konkretiaa. Sosiaalityön kenttätyössä on suuri paine niukentuvien resurssien ja työvoimapulan vuoksi. On ymmärrettävää, ettei aikaa aina löydy erilaisille hankkeille. Sosiaalityöntekijöiden näkemykset ja kokemukset ovat kuitenkin ensiarvoisen tärkeitä ja ohjaavat vahvasti, millaisia kehittämistavoitteita lähdetään viemään eteenpäin.

Kehittämistyö on lisännyt ymmärrystä rakenteellisen sosiaalityön tärkeydestä

Kehittämis- ja hanketyö pyrkii aina parhaalla mahdollisella tavalla ennakoivaan, kehittävään sekä visioivaan toimintaan. Itse harjoittelun aikana olen ymmärtänyt rakenteellisen sosiaalityön merkityksen. Osallistumalla esimerkiksi sosiaalialan osaamiskeskusten kyselyihin ja antamalla palautetta epäkohdista voimme kehittää tulevaisuuden sosiaalityötä yhä paremmaksi. Epäkohtia ei saada muutettua, jos niitä ei tuoda esiin.

Erilaisten palaverien, koulutusten ja kirjallisten töiden lisäksi keskeisenä osana harjoitteluani on ollut joka viikkoiset hanketyön tiimit. Näissä olen päässyt kuulemaan paljon ammattitaitoisten lastensuojelun asiantuntijoiden keskusteluja ja pohdintoja. On ollut mielenkiintoista nähdä, kuinka vankkaan osaamiseen kehittämistyö perustuu.

Oivalluksia ja oppeja hanketyöstä etä-aikana

Olen yllättynyt, miten hyvin etäkokoukset toimivat. En ole jäänyt paitsi edes tavallisista kahvipöytäkeskusteluista, sillä kahvitteluhetkiä on järjestetty viikoittain etänä. Etätyöskentely on tuonut mukanaan paljon hyviä asioita. Viikoittaiset Tulevaisuuden lastensuojelun- hanketiimit on ollut helppo järjestää etäyhteyksien avulla. Myös verkostojen luomiseen on paremmat edellytykset, sillä kokouksiin voi osallistua eri puolilta aluetta. 

Olen oppinut, että kehittämistyö perustuu vahvasti jatkuvaan omaehtoiseen tiedonkeruuseen. Jokaisella työntekijällä myös Tulevaisuuden lastensuojelu- hankkeessa on runsaasti näkymätöntä ja näkyvää tietopohjaa. Itselläni ei ole kokemusta lastensuojelun kenttätyöstä, joten harjoittelu oli myös siltä osin opettavainen kokemus. Harjoittelu sosiaalialan osaamiskeskuksella on antanut tärkeän ja motivoivan alkusysäyksen systeemisyyteen ja moniammatilliseen yhteistyöhön.

Sara Spoof
Opiskelija
Tulevaisuuden lastensuojelu -hanke

Lähteet:

Civil, Tiina, Outi Abrahamsson, Satu Mäki-Fossi ja Nanna Miettunen (toim.) Systeeminen lastensuojelu monitoimijaisuuden ja osallisuuden varmistavana verkostotyönä Työpaperi 34/2019.

Toikko, Timo ja Teemu Rantanen. 2009. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta: näkökulmia kehittämisprosessiin, osallistamiseen ja tiedontuotantoon. Tampere: Tampereen yliopisto.