Jaetaanko tietoa oikealla tavalla?

Kokemusasiantuntijanuorten mukaan päätöksistä ja suunnitelmista on tiedotettu käytännön tasolla, mutta osallisuuden kokemus on jäänyt ohueksi. Heidän elämäänsä ja asiakuuttansa koskevat asiat on kerrottu usein tilanteissa, joissa he eivät ole olleet valmiita vastaanottamaan tietoa tai tieto on kerrottu heille vaikeasti ymmärrettävällä viranomaiskielellä.  Nuoret kävivät läpi tilanteita, joissa he ovat olleet läsnä, mutta heitä koskevat päätökset tai suunnitelmat on käyty läpi muille aikuisille nuorten itsensä jäädessä ulkopuoliseksi. Omaa elämää koskevat neuvottelut pitävät sisällään valtavia tunnemyrskyjä, jolloin valmius tiedon vastaanottamiseen tai sen tuottamiseen on heikko.

Ihailtavaa ja samalla huolestuttavaa oli kuulla nuorten omasta aktiivisuudesta asiakkuudessaan. Nuoret kertoivat sijaishuoltonsa aikana itse selvittäneensä oikeuksiaan ja ”kahlanneensa läpi lastensuojelulakia Finlexistä”. Yleisössä oltiin yhtä mieltä siitä, ettei ole nuoren tehtävä selvittää esimerkiksi rajoitustoimenpiteen perusteiden täyttymistä lastensuojelulakia tutkimalla. Yhteisesti todettiin, että sijaishuollossa elää paljon nuoria, jotka eivät ole aktiivisia etsimään tietoja lastensuojelun toimintaperiaatteista tai rohkeita kyseenalaistamaan saamaansa kohtelua.

Osallisuuden kokemus sitouttaa ja luo luottamusta

Omiin asioihin vaikuttamisen merkitys korostui nuorten puheessa. Eräs nuorista kertoi kapinoineensa vahvasti kaikkia auktoriteetteja vastaan asiakkuutensa alkuvaiheessa ja osallisuuden tunteen puuttuminen lisäsi yhteistyöhaluttomuutta. Tunne siitä, että voi vaikuttaa omiin asioihin sitouttaa suunnitelmiin ja luo uskoa omaan tulevaisuuteen. Se, että aikuinen ei vain kuuntele, vaan reagoi kuulemaansa ja pyrkii järjestämään asioita nuoren toiveiden mukaisesti vahvistaa osallisuuden kokemusta. Kokemus asioihin vaikuttamisesta oli nuorten osalla saavutettu vasta sijoituksen päätösvaiheessa. Jatkosuunnitelman teko yhdessä työntekijän kanssa oli rakentanut kokemusta osallisuudesta ja omiin asioihin vaikuttamisesta.

Nuoret olivat aikaisemmin asiakkuutensa aikana saaneet satunnaisesti tutustua heitä koskeviin asiakirjoihin ja raportteihin, mutta mahdollisuutta niihin vaikuttamiseen ei nuorten kertoman mukaan oltu tarjottu. Asiakkaan eli lapsen jättäminen ulkopuoliseksi omassa asiakkuudessaan, vaikuttaa kielteisesti myös lapsen ja työntekijän välisen luottamussuhteen muotoutumiseen. Nuorten mukaan tunne siitä, että asiakkaan oma mielipide ei kiinnosta työntekijää syö pohjaa luottamukselta ja saa helposti aikaan ulkopuolisuuden tunteen.

Älä koskaan sano tätä nuorelle!

Lasten ja nuorten kuuleminen ja osallistaminen ei liity vain päätöksentekoon ja viranomaisasiakirjojen laatimiseen. Pienet arjen asiat ja nuoren aito huomioiminen erilaisissa kohtaamisissa vahvistavat kokemusta osallisuudesta. Nuoret kertoivat kokemuksistaan erilaisissa sijaishuoltopaikoissa ja kävivät läpi työntekijöiden suhtautumisen eroja. Työntekijöiden tulisi kuulla lasta herkästi ja reagoida hänen tunnetiloihin ja psyykkiseen vointiin ennakkoluulottomasti. Paneelikeskustelun nuoret ohjeistivat työntekijöitä ottamaan nuoren tilanteen ja käytöksen aina vakavasti. Liian usein nuoret olivat huonoina hetkinään kuulleet aikuisilta kommentin: “Älä kerjää huomiota”. Näin ei nuorten mukaan koskaan saisi sanoa vaikeassa tilanteessa olevalle tai huonosti voivalle nuorelle.

Asioiden puheeksi ottaminen ja aktiivinen avun tarjoaminen, lähellä oleminen ja kädestä pitäminen luovat lapsille ja nuorille tunnetta siitä, että heistä välitetään ja heitä halutaan kuulla. Keskustelussa korostui pienet asiat, joilla voi olla suuri merkitys lapsen tai nuoren voinnin ja kuntoutumisen kannalta. Yksikin työntekijä voi pienellä eleellään saada aikaan kuulluksi tulemisen kokemuksen ja tunteen siitä, että pidetään huolta. Nuoret viestittivät aikuisille toivettaan siitä, että lapsia ja nuoria uskottaisiin ilman, että mielipidettä tarvitsee erityisesti perustella tai hankkia sen tueksi todisteita.

Onnistunut kokemus nuorille ja kuulijoille

Kokemusasiantuntijanuoret saivat nostamistaan näkökulmista ja rohkeudestaan avata omia kokemuksiaan paljon myönteistä palautetta. Keskustelu olisi voinut jatkua teemojen parissa pidempään yleisökysymysten pohjalta. Nuoret itse kertoivat tilaisuuden purkukeskustelussa kokeneensa tilaisuuden mieluisaksi ja tunsivat onnistuneensa hyvin. Kokemusasiantuntijatiedon hyödyntämisessä erityisesti lasten ja nuorten kohdalla onkin ensiarvoisen tärkeää riittävä valmistautuminen, turvallinen ympäristö ja ilmapiiri, sekä mahdollisuus tilaisuuden läpi käymiseen sen jälkeen.

Kirjoittaja:
Johannes Jahnukainen
Osallisuusasiantuntija
Lastensuojelun keskusliitto
Tulevaisuuden lastensuojelu -hanke

Tulevaisuuden Lastensuojelu –hanke järjesti 1.10.2021 lastensuojelun ammattilaisille Kuunnellaanko minua? - Lapsen osallisuus oikeutena ja mahdollisuutena suhdeperustaisessa verkostotyössä. Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Annukka Paasivirta johdatteli kuulijat osallisuuden teemoihin. OTT Virve-Maria Toivonen piti kiinnostavan puheenvuoron lasten osallisuuden toteutumisesta oikeudellisista näkökulmista. Lastensuojelun Keskusliiton asiantuntija Johannes Jahnukainen luotsasi nuorten paneelikeskustelua kuulluksi tulemisesta. Aamupäivän aikana Soccan erikoissuunnittelija Jaana Ryynänen ja FSKC:n projektityöntekijä Veronica Lundqvist esittelivät osallisuutta tukevia menetelmiä ja käytänteitä. Linkki tilaisuuden esitysten materiaaleihin.