Kerro lyhyesti itsestäsi ja miten systeeminen työote on teillä käytössä? 

Olen työskennellyt Kirkkonummen lastensuojelun avohuollossa sosiaalityöntekijänä kolmisen vuotta. Kävin systeemisen työotteen koulutuksen syksyllä 2019.  Systeemistä työotetta on käytetty Kirkkonummella jo sitä ennen. Koronakevään 2020 tauon jälkeen tiimit ovat kokoontuneet viikkokokouksiin säännöllisesti. Ammattilaisista systeemisten tiimien viikkokokouksiin osallistuvat johtava sosiaalityöntekijä, avohuollon sosiaalityöntekijöitä ja ohjaajia sekä perheneuvolasta perheterapeutti tai psykologi.

Kuvaile sosiaalityöntekijän roolia systeemisessä tiimissä?

Oma roolini on joko tuoda oma asiakasperhe systeemiseen tiimiin tai toimia reflektoivana tiimin jäsenenä. Kumpikin rooli on mieluisa ja eri tavalla antoisa. Kun tuon oman asiakkaan tiimiin, olen piirtänyt etukäteen sukupuuta tai aikajanaa asiakkaan kanssa. Olen aikoinaan tehnyt slummisosiaalityötä Keniassa ja siellä vitsailivat, ettei meidän länsimaalaisten yksilökeskeiset menetelmät toimi Afrikassa, jossa vallitsee ”koko kylä kasvattaa” -mentaliteetti. Ehkä siksikin olen ihastunut systeemiseen ajattelutapaan, joka ohjaa kiinnittämään huomiota ihmissuhteisiin ydinperhettä laajemmin. 

Antoisimpia oivalluksia työskentelystä?

Avohuollon lastensuojelutyö on ajoittain hektistä ja päätöksiä joutuu tekemään joskus kiireessä. Antoisinta systeemisissä tiimeissä on ollut ottaa aika pysähtymiseen, puoleksitoista tunniksi, perheen tilanteen, ihmissuhteiden ja historian äärelle. Kollegoiden näkemykset antavat usein uutta näkökulmaa ja myös muiden asiakasperheet ovat antaneet uusia ajatuksia omaan työhön: vaikka jokainen perhe on yksilöllinen, monet ilmiöt ja ongelmat ovat yhteisiä.

Miten asiakas hyötyy syty-työskentelystä?

Asiakkaat ovat kokeneet systeemisen tiimin arvokkaana ja koskettavanakin, kun niin moni ammattilainen on käyttänyt aikaansa oman perheen tilanteen pohtimiseen. Erityisen mielekästä on ollut tuoda asiakasperhe tiimiin siinä vaiheessa, kun on jo kokeiltu kaikenlaista vuoden tai parin ajan. Usein tiimin pohdinnan myötä syntyy selkeä suunnitelma siitä, miten edetään tai mitä palveluita lähdetään seuraavaksi kokeilemaan. 

Mikä on ollut haastavaa? Millaisia kysymyksiä sinulle on herännyt?

Edellytyksenä tiimin osallistumiseen on asiakkaan suostumus ja ylipäätään yhteistyöhalu, mikä rajaa osan lastensuojelun asiakasperheistä ulkopuolelle. Haastavaa on ollut päättää sopiva ajankohta asiakkaan tuomiseksi tiimiin: liian kriisiytyneessä tilanteessa paletti on liian sekaisin, eikä asiakkaalla välttämättä riitä voimavarat. Toisaalta tuntuu turhalta käyttää tilanteen pohtimiseksi liiaksi aikaa silloinkaan, jos on jo selvät suunnitelmat. Lasten kohdalla olen pohtinut, mikä on sopiva ikä osallistua systeemiseen tapaamiseen.

Ja miten kehittäisit työskentelyä?

Kehittymisen paikka voisi olla meidän ammattilaisten ongelmakeskeisyyden vähentäminen. Positiiviset asiat ja perheen voimavarat jäävät liian usein sanomatta ääneen. Avohuollossa, lapsen yhä asuessa kotona, hyviäkin asioita on aina paljon ja juuri näitä vahvuuksia vahvistamalla voisi löytyä ratkaisuja. Ammatillisesti pyrin itse jatkuvasti kehittymään siinä, että systeeminen ajattelutapa olisi läpileikkaavasti osa omaa työskentelyä eikä irrallinen menetelmä, jota hyödynnetään vain tiimissä. 

Millaista koulutusta kaipaisit ja millaista tukea olet saanut?

Lastensuojelun kenttä on jatkuvassa muutoksessa ja huomaan säännöllisesti kaipaavani koulutusta ajankohtaisista ilmiöistä. Seuraavaksi toivon saavani lisäkoulutusta esimerkiksi vieraannuttamisesta ja peliriippuvuudesta. Esimiehissä arvostan sitä, että he ovat tavoitettavissa. Suunnitelmallinen avohuollon työskentely ei aina mene suunnitelmien mukaan, kun elämä yllättää, ja akuuteissa tilanteissa esimiehen apu esimerkiksi juridisessa pohdinnassa on tärkeää. Työyhteisönä kehitämme työparityöskentelyä, jonka olen kokenut lisäävän omaa työssä jaksamista merkittävästi. Työparin kanssa reflektoidessa myös systeeminen ajattelu tulee luontevalla tavalla osaksi työtä.

Juttusarjan työryhmä: 
Tulevaisuuden lastensuojelu -hanke: Maija Leskinen, Jaana Ryynänen ja Henna Tarjanne-Lekola

Aiemmin syty-juttusarjassa ilmestyneet jutut:

Perheterapeutin rooli systeemisessä tiimissä: Perheterapeutti reflektoi ja pitää dialogia yllä (linkki)

Konsultoivan sosiaalityöntekijän rooli systeemisessä tiimissä: Kellokallesta emännäksi systeemisen tiimin viikkokokouksessa (linkki)