Dialogi on toimiva väline kehittämistyössä, sen arvioinnissa sekä asiakastyön yhteisen suunnitelman pohjustamisessa. Dialogissa keskeistä on erottaa kuuntelu ja puhuminen sekä olla kiirehtimättä omien mielipiteiden ilmaisemiseen. Huomio kiinnitetään omiin kokemuksiin ja tavoitteena on yhteisen ymmärryksen luominen. Dialogiin asettuminen ja mielen pitäminen avoinna toisten ajatuksille edellyttää oman mielen tarkkailua ja kehittämistä. 

Arviointikierroksen jälkeen yhteinen ymmärryksemme on, että kehittämistyö on hyvin käynnissä hankkeen jokaisessa työpaketissa eri alueilla. Systeeminen ajattelu- ja toimintatapa yhteisenä viitekehyksenä tukee kaikkea kehittämistä ja syksyn aikana osallisuuden vahvistamisen tarve on kirkastunut. Siihen pyrimme ammattilaisten osaamista tukemalla, jotta asiakkaiden kokemus osallisuudesta vahvistuisi jokaisessa asiakastapaamisessa.

Dialogisen arvioinnin suositus hankkeelle oli se, että meidän tulisi lisätä asiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden ymmärryksen hyödyntämistä kehittämistyössä. Asiakkaiden toiveena on, että kaikessa työskentelyssä tulisi kiinnittää huomiota ymmärrettävään kieleen. Ammattilaisesta sanojen valinta voi tuntua pieneltä seikalta, mutta sillä on iso merkitys asiakkaalle. Arjen kieli on se, mitä kautta voimme varmistaa yhteisen ymmärryksen syntymisen sekä asiakkaan kanssa, että asiakkaan verkostoissa.

Asiakastyössä tulee tukea asiakkaan ja hänen läheistensä omaa toimijuutta. Kohtaava työ ja arjesta kumpuava konkreettisuus luovat edellytyksiä asiakkaan omille oivalluksille, siksi kehittämisessä puhummekin monitoimijaisesta lastensuojelusta emmekä moniammatillisesta yhteistyöstä.

Ohjausryhmä käsitteli arvioinnin ensimmäisen kierroksen yhteenvetoa ja halusi varmistaa, miten lapsen ääni hankkeessamme kuuluu. Ohjausryhmä kannusti hanketyöntekijöitä pyrkimään mahdollisimman lähelle lasten ja perheiden sekä ammattilaisten arkea. Käydyssä keskustelussa vahvistui huoli siitä, kuinka ammattilaisten kieli ja käsitteet voivat vieraannuttaa asiakkaita.

Kokemusasiantuntijuutta vahvistamme tuottamalla tietoa, miten heidän kanssaan on hyvä työskennellä ja ottamalla heitä mukaan kehittämiseen. Näin ammattilaiset saavat kokemuksia siitä, miten antoisaa yhteistyö on ja kuinka arvokkaita asiakkaiden kokemuksista nousevat huomiot ovat. Näin syntyy myönteisiä kierteitä ja asiakkaiden osallistaminen varmistaa, että etenemme oikeaan suuntaan. Tavoitteemme on, että tulevilla hyvinvointialueilla olisi toimivat kokemusasiantuntijuutta tukevat johtamisen rakenteet. Osallisuutta tulee johtaa – se ei toteudu ja pysy yllä itsestään.

Hankkeen kehittämistyö jatkuu intensiivisenä ensi vuonna ja myös dialoginen arviointi jatkuu keväällä kysymyksellä: ”miten kehittäminen etenee”. Ensimmäinen kierros vahvisti ymmärrystä siitä, että lapsiystävällisiä palveluita syntyy vain lasten kanssa työskentelemällä, sillä aikuisten ja ammattilaisen on mahdoton tarkastella asioita ja tilanteita lasten näkökulmasta ja kokemuksista käsin.

Asiakas ei pysy kehittämisen keskiössä kuvittelemalla, vaan ottamalla hänet mukaan kehittämistyöhön. Aloitusvaiheessa tulisi aina kysyä, miten asiakkaat otetaan mukaan kehittämiseen ja työn edetessä tulisi pohtia, miten olemme siinä onnistuneet.

Kirjoittaja:
Jaana Leppäkorpi
projektipäällikkö
Tulevaisuuden lastensuojelu -hanke

Tulevaisuuden lastensuojelu -hankkeen syksyn arviointidialogeihin osallistui ammattilaisia, kokemusasiantuntijoita ja hanketyöntekijöitä.  Jokaiselle kuudelle työpaketille pidetiin oma dialogisen arvioinnin työpaja. Niiden toteuttamisesta vastasivat Kai Alhanen ja Pekka Lavila.