Uutisarkisto

29.10.2021

Socca kuultavana ja lausunnonantajana eduskunnassa

Soccan asiantuntemuksella on ollut kysyntää. Olimme viikon sisään kuultavana eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostossa ja sivistysvaliokunnassa sekä annoimme kirjallisen lausunnon eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaan koskien valtion vuoden 2022 budjettiesitystä. Lausunnoissa otimme kantaa sosiaalialan osaamiskeskusten rahoitukseen ja asemaan sote-uudistuksessa, sosiaalihuollon valtiorahoitteiseen tutkimukseen (VTR) sekä työvoiman saatavuuteen ja käytännönopetuksen koulutuskorvauksiin. Rakenteiden selkeyttäminen, sosiaalihuollon tutkimuksen ja opetuksen vahvistaminen edellyttävät riittävää resursointia ja lainsäädäntöuudistuksia.

Sosiaalihuollon tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen rakenteet ja pitkäjänteinen kehittäminen 

Sosiaalihuollon tutkimus, kehittäminen, opetus ja innovaatiotoiminnan (TKKI) rakenne olisi tarkoituksenmukaisinta olla yhtenäinen terveydenhuollon vastaavien rakenteiden kanssa. Tämä tarkoittaisi viittä YTA-tasoista sosiaalialan osaamiskeskusta terveydenhuollon yliopistotasoisen tutkimus-, opetus- ja kehittämistoiminnan rinnalla. Tämä oli myös eduskunnan toive sote-uudistuksen lakipaketin käsittelyssä ”sosiaalihuoltoon luodaan yliopistosairaaloita vastaavan kaltaiset, palvelujen kehittämistä, tutkimusta ja koulutusta vastaavat rakenteet”. 

Näille yhteistyöalueille tulisi myös perustaa opetus- ja tutkimusklinikoita, jotka toimisivat sosiaalialan opetuksen ja tutkimuksen huippuyksikköinä. Etelä-Suomessa Socca vahvan yliopistoyhteytensä myötä voisi toimia alustana YTA-tason laajuiselle kehittämisyksiköille.  

Uhkakuvana tällä hetkellä on, että sote-uudistuksen myötä nykyisten sosiaalialan osaamiskeskusten toiminta hajautuisi uusille hyvinvointialueille. Tämä pirstoisi toiminnan pahimmassa tapauksessa 21 alueelle eli nykyisestäänkin pienempiin yksiköihin. 

Sosiaalihuoltoon kaivataan pitkäjänteistä kehittämistä nykyisen hankerahoitukseen perustuvan kehittämisen sijasta. Hankerahoituksen ongelmana on muun muassa eri hankerahoituskanavien tavoitteiden päällekkäisyys sekä lyhyet valmistelu- ja toteutusajat. 

Tutkimusrahoituksen osoittaminen sosiaalihuoltoon 

Valtion budjettiesityksessä on varattu 25 milj. euroa terveystieteelliseen ja sosiaalityön yliopistolliseen tutkimukseen. Sosiaalityön tutkimukseen on vuodesta 2020 lähtien jaettu vuosittain 4 milj. euroa. Valtion budjetissa tulisi määrittää, paljonko määrärahasta suunnataan sosiaalityön tutkimukseen. Sosiaalityön tutkimusrahoituksen osuutta tulisi nykyisestä suurentaa, jotta sosiaalityön palveluja voidaan kehittää tutkittuun tietoon perustuen kuten terveydenhuoltoakin. 

Työvoiman saatavuus ja käytännönopetuksen koulutuskorvaukset 

Sosiaalityöntekijöistä on pulaa ja peruskoulutuksen jälkeen tarvitaan ammatillista täydennyskoulutusta ja erityisalakohtaista perehtymistä.  Ammattilaisten saatavuuden turvaamiseksi on myös kiinnitettävä huomiota alan vetovoimaisuuteen, työoloihin ja jatkuvaan oppimiseen. 

Myös sosiaalityön peruskoulutukseen liittyvästä käytännönopetuksesta koituvat ylimääräiset kustannukset on korvattava opetusta antaville yksiköille. Erikoistumiskoulutuksen rahoitusta olisi laajennettava niin, että yliopistojen lisäksi myös hyvinvointialueet saisivat korvauksen harjoittelusta syntyvistä ylimääräisistä kuluista.  Tavoiteltava malli olisi sama kuin lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksessakin. 

 Tutustu lausuntoihin
Soccan lausunto valtion talousarviosta vuodelle 2022 14.10.21 (pdf)
Soccan lausunto Kunta- ja terveysjaokselle 18.10.2021 (pdf)
Soccan lausunto sivistysvaliokunnalle 18.10.2021 (pdf)

Lisätietoja

Pirjo Marjamäki
Johtaja
040 334 6401
pirjo.marjamaki(ät)hus.fi

Kaisa Pasanen
Kehittämispäällikkö
040 514 3855
kaisa.e.pasanen(ät)hus.fi

Kuva: Hanne Salonen/Eduskunta 

Palaa otsikoihin