Uutisarkisto
On tärkeä nähdä ihminen pitkäaikaistyöttömän työkyvyn tukemisessa
Soccan Sosiaalisen kuntoutuksen verkoston ja HUS Hyvä kierteen Pitkäaikaistyöttömien verkoston webinaarissa 13.5.2022 oli koolla 170 sosiaali- ja terveysalan sekä työllisyyspalvelujen ammattilaista Uudeltamaalta. Keskeiset teemat olivat vaikeasti työllistyvän henkilön tuen tarpeiden tunnistaminen, palvelupolulla eteneminen ja monialainen yhteistyö. Kirjoitukseen olemme koonneet tilaisuuden puhujien avainkohtia sekä kommenttipuheenvuoroissa ja keskusteluissa nousseita asioita.
- Yhteisiä foorumeita tarvitaan kehittämiselle. Sosiaalinen
kuntoutus on yksi sosiaalihuollon työkyvyn tuen keinoista, jota pitää kehittää
hyvinvointialueilla. Toimimme eri tahojen yhteen tuojana ja nyt olemme koonneet
voimia pitkäaikaistyöttömyyden äärelle, Soccan sosiaalisen kuntoutuksen verkoston
koordinaattori, erikoissuunnittelija Tytti Hytti kertoi
avauspuheenvuorossaan.
HUS Hyvä Kierre -projektin verkostokoordinaattori Elina Kontion mukaan pitkäaikaistyöttömyyden
taustalla on usein monenlaisia, toisiinsa kietoutuneita tekijöitä. Siten myös avun
ja tuen tulee olla monialaista ja -ammatillista. Hyvä kierre pitkäaikaistyöttömien
verkoston teemoina ovat erityisesti vaikeasti työllistyvien osallisuuden ja
yhteiskuntaan kiinnittymisen vahvistaminen.
Esimerkkiasiakas Eemeli herätti keskustelua
Tilaisuudessa havainnollistettiin pitkäaikaistyöttömän asiakaspolkua
esimerkkiasiakas Eemelin avulla. 37-vuotias Eemeli on pitkäaikaistyötön, jolla
on erilaisia haasteita terveydessä ja elämänhallinnassa. Tarina oli laadittu
ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden yhteistyössä. Eemelin tarinan
esittivät Helsingin sote-palveluiden, työllisyyspalveluiden sekä Kelan
ammattilaiset.
Asiakkaan motivaatio koettiin kommenttipuheenvuoroissa avaintekijäksi
kuntoutumisessa ja työllistymisessä. Kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen
palveluissa voi auttaa tuomaan asiakkaan motivaatiota esiin. Tuomas Ernamo
toimii kokemusasiantuntijana KAP Vantaa -hankkeessa. Hän korosti luottamuksen
merkitystä asiakkaan ja ammattilaisen välillä.
- Luottamus on tärkeää kuntoutukseen sitoutumisen kannalta. Ensimmäisessä
tapaamisessa ihminen pohtii, onko ammattilainen osaava ja luotettava. Rinnalla
kulkeva ammattilainen on hieno juttu, jos sellaiseen on mahdollisuus. Asiakkaan
verkostopalaverissa pitää olla tarkkana, että asetelma ei ole ”ammattilainen –
asiakas”. Ettei ihmisen tarvitse pelätä, mitä minusta nyt päätetään, Ernamo
sanoi.
Kuntoutuminen on hidas prosessi
Kuntoutumisen prosessit ovat usein hitaita vaikeasti työllistyvillä; toivoa ylläpitävä työote on tärkeää. Toipumisen aikajänne voi olla todella pitkä; itsetunto rakentuu hitaasti. Kuntoutumista hidastaa, jos ihminen nähdään kasana ongelmia, eikä nähdä ihmistä siellä takana. Keskeistä on asiakkaan osallisuus omassa prosessissaan.-Itselläni meni vuosia kuntoutua työkykyiseksi. Käänteentekevä juttu oli, kun löysin itselleni sopivan koulutuksen ja merkityksellisyyden elämälle. On hyvä muistaa, että Eemelin asiat ovat hänen omia asioitaan. Nurinkurista on, jos ajatellaan että ammattilaiset pitävät yllä osallisuutta, Ernamo totesi.
Talous ja terveys ovat avaintekijöitä
Keskusteluissa nousi taloudellisen puolen merkitys. Taloudellinen turva on asiakkaan kannalta keskeinen muutokseen motivoiva tekijä. Kun talous on kunnossa, niin sen jälkeen voi rakentaa muita asioita. Tavoitteiden tulee olla todella konkreettisia, esimerkiksi karenssin välttäminen voi olla ensimmäinen, oleellinen tavoite.
Velka- ja talousneuvontaan ei saada tarpeeksi ohjausta ja
tukea. Velkaneuvonnan kanssa toivottiin tiiviimpää yhteistyötä. Velka-asioiden
selvittämisessä kokemusasiantuntijoiden apu on myös oleellista. Kun
”velkamöykky” saadaan purettua, se voi olla tärkeä käännekohta kuntoutumisen ja
työllistymisen polulla.
Kirkkonummen työllistymispalvelut Toimarista Thijs Verbrugghe ja Merja
Lagerqvist esittelivät Työtä vailla olevien terveystarkastuspolkua, jossa
asiakkaille tehdään terveystarkastus ja palvelunohjaus. Toimarissa on
monialaiset palvelut saman katon alla. Aktivointisuunnitelman jälkeen asiakkaat
ohjataan tarvittaessa terveystarkastukseen.
Pekka Sinisalo Kirkkonummen
Ohjaamosta ja Vauhdittamosta kertoi, että korona-aikana he pitivät ovensa auki.
Moni asiakas olisi jäänyt neljän seinän sisälle, jos lähitoiminta olisi
laitettu kiinni. Keskusteluissa pohdittiin, voisiko kuntien palveluissa olla
enemmän aikuisten Vauhdittamoita.
Järjestöillä on tärkeä rooli asiakkaan ja järjestelmän
yhteen tuomiselle. Työttömien Keskusjärjestön Terveydeksi 2.0-hankkeen Ulla-Maija
Kopra ja Veera Luoto edustajat toivat esille, että työttömien
terveystarkastus ja työ- ja toimintakyvyn arviointi ovat vähän tunnettuja
asiakkaiden oikeuksia. Kuntoutumisen ja työllistymisen polulla on helpompi
edetä, kun terveydentila on kartoitettu.
Diagnoosi auttaa eteenpäin. Huomion tulisi pysyä ihmisessä
-Olennaista ei ole sairaus, joka ihmisellä on, vaan ihminen,
jolla on sairaus, sanoi TAYSin kuntoutusylilääkäri Virpi Heikkinen.
Puheenvuoro käsitteli pitkäaikaistyöttömien työ- ja toimintakyvyn
moniammatillista arviointia ja tukemista.
Pitkäaikaistyöttömät ovat heterogeeninen joukko ihmisiä. Heikkinen toivoi huomion
kohdistamisesta diagnooseista ihmisiin. Kuntoutuksen tulisi olla
kokonaisvaltaista, jossa ihminen nähdään psyko-fyysis-sosiaalisena
kokonaisuutena biopsykososiaalisen mallin mukaisesti. Hänen mukaansa
ICF-viitekehys on tärkeä käytännön työväline kuntoutuksessa.
Oleellista on sujuvoittaa palveluissa etenemistä. Usein
diagnoosien ja lausuntojen saaminen kestää kauan, mikä vaikeuttaa asiakkaan
etenemistä palveluissa ja tukitoimissa.
- Terveydenhuollossa tarvitaan lisää osaamista työkyvyn arvioimiseen ja
ammatillisen kuntoutuksen asioihin, Heikkinen pohtii.
Palvelupolulla tarvitaan tukea ja rinnalla kulkua
- Palvelujärjestelmässä on valta määrä toimijoita ja keskeistä on lisätä asiakkaan rinnalla kulkijoita. Esimerkiksi Työkykyohjelman myötä saadaan lisää työkykykoordinaattoreita, jotka auttavat asiakasta etenemään palvelukokonaisuudessa. Myös sosiaalinen kuntoutus, ennen monia muita diagnoosiin perustuvia kuntoutusmuotoja ja joskus myös niiden rinnalla, auttaa asiakasta eteenpäin kuntoutumisen polulla, Tytti Hytti sanoo.Palveluiden oikea-aikaisuus on oleellista. Jos palveluita
tarjotaan ennenaikaisesti, ne eivät ole avuksi asiakkaalle. Liian usein
palveluihin pääsyä joutuu odottamaan liian pitkään.
- Joskus tarvitaan paljon peruselämänhallintaa tukevia ja vahvistavia toimia
ennen kuin voidaan lähteä varsinaisiin koulutus- tai ammatillisiin
suunnitelmiin. Tarvitaan onnistumisen kokemuksia ja asiakkaan osaamisen
tunnistamista, jolle voidaan rakentaa tulevaisuuden suunnitelmia, Tytti Hytti
ja Elina Kontio toteavat.
Tilaisuudessa kuultiin myös THL:n Heli Valkeisen puheenvuoro työikäisten
kuntoutus tulevaisuuden sote-keskuksissa. THL:n Jarno Karjalainen
työkykyohjelma esitteli työllistymisen ja työkyvyn tuen tiimiä sote-keskuksissa
palvelukokonaisuutta.
Teksti: Henna Tarjanne-Lekola
Kuvitus: Tussitaikurit
Webinaari Monialainen yhteistyö ja kuntoutus pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukena
13.5.22 materiaalit
(linkki).
Pääkaupunkiseudun sosiaalisen kuntoutuksen verkosto, Socca (linkki)
HUS Hyvä kierre -projekti: www.hus.fi/hyvakierre