Uutisarkisto

14.12.2021

Missä mennään kirjaamisessa?

Soccan katsaus-sarja alkaa kirjaamisella. Sosiaalihuollon kirjaamisen kehittämistyötä on tehty Soccan ja muiden sosiaalialan osaamiskeskusten yhteisissä Kansa-koulu –hankkeissa vuodesta 2015 lähtien. Hankkeissa on valmennettu tuhansia kirjaamisasiantuntijoita. Kansa-koulu III -hanke päättyy vuoden 2021 lopussa. Missä mennään -kysymyksiin vastaa Soccan erikoissuunnittelija Päivi Tossavainen.

Mistä kirjaamisessa on kyse?

Sosiaalihuollon asiakastyön kirjaaminen on asiakasta koskevan tiedon ja asiakasprosessin näkyväksi tekemistä. Asiakasasiakirjalaissa säädetään velvollisuus kirjata sosiaalihuollon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen, seurannan ja valvonnan kannalta tarpeelliset ja riittävät tiedot. Kirjaamisvelvollisuus alkaa, kun tieto henkilön palveluntarpeesta on saatu tai kun sosiaalipalvelua ryhdytään toteuttamaan.  

Mikä on mielestäsi Kansa-koulu III-valmennusten tärkeintä antia? 

Kansa-koulu III -hankkeessa 2020-2021 on valmennettu julkisiin ja yksityisiin sosiaalihuollon organisaatioihin kirjaamisasiantuntijoita valtakunnallisesti. Hanke jatkoi edellisten Kansa-koulujen kirjaamisvalmennusta digitaalisella oppimisalustalla. Olemme luoneet valtakunnallisen verkkovalmennuksen, johon ammattihenkilöiden on oman työn ohessa aiempaa helpompi osallistua.  Osaamiskeskusverkostossa olemme pystyneet luomaan ketterän kehittämisen verkoston, jossa aika pienillä resursseilla on saatu paljon aikaan. 

Mitä kirjaamisasiantuntija tekee? 

Kirjaamisasiantuntija voi valmentaa työkavereitaan kirjaamiseen liittyvissä asioissa, neuvoa ja opastaa arjen kirjaamistilanteissa, edistää valtakunnallisten toimintatapojen käyttöönottoa työyhteisössään ja toimia työyhteisönsä edustajana kirjaamisverkostoissa. Kirjaamisasiantuntijan tueksi on luotu Kirjaamisfoorumi.fi-sivusto, jossa on kirjaamisasiantuntijan tehtävään liittyvää tukimateriaalia. 

Kerro onnistumisista? 

Sosiaalihuollon kirjaamisasiantuntijoita on Suomessa jo yli 3200. Olemme valmentaneet sekä uusia kirjaamisasiantuntijoita että kertaavassa valmennuksessa olevia kirjaamisasiantuntijoita. Onnistumisia ovat ne hetket, kun joku valmennukseen osallistuja on saanut uuden oivalluksen omaan kirjaamiseensa liittyen; esimerkiksi oppinut toisilta osallistujilta tavan osallistaa asiakastaan kirjaamiseen.  

Mitä kirjaaminen on parhaimmillaan? Kenelle siitä on hyötyä? 

Asiakkaan tulee hyötyä kirjaamisesta, kuten myös tehdystä työstä. Ajattelen, että sosiaalihuollon ammattihenkilön tulee kirjata se, mitä hän omassa työssään yhdessä asiakkaansa kanssa tekee tai kuinka hän edistää asiakkaansa asiaa. Lisäksi tulee muistaa, kenen muun asiasta tulee tietää ja mitä. Jos tämä toteutuu, asiakas tietää, miten häntä tuetaan ja keitä muita prosessiin osallistuu. Kirjatun tiedon muut hyötyjät ovat esimerkiksi organisaation esimiehet, jotka tarvitsevat palvelutuotannon tietoa palveluja suunnitellessaan ja arvioidessaan.  

Miten eettisyys on osa kirjaamista? 

Sosiaalihuollon ammattietiikkaan kuuluu eettisyys, joka ohjaa pohtimaan ja arvioimaan omaa ammatillista toimintaa ja työssä tehtäviä ratkaisuja. Ammattihenkilö käyttää myös valtaa suhteessa asiakkaaseen tehdessään ratkaisuja ja valintoja. Eettisyyteen kuuluu myös se, miten voi erottaa tapahtumista tekemänsä havainnot niistä tekemistään tulkinnoista. On pohdittava sitä, mitä pitää kirjata ja mitä ei voi tai ei tarvitse kirjata.  

Entä osallisuus? 

Asiakkaan on tärkeä tietää, mikä merkitys kirjaamisella on hänen tukemisessaan ja auttamisessaan. Asiakasasiakirjoja kirjoitetaan niin, että asiakas ymmärtää kirjoitetun tekstin. Asiakkaan tulee tietää, mitä ja mihin kirjataan ja mahdollisuuksien mukaan myös itse osallistua kirjaamiseen. 

Ovatko sosiaalihuollon Kanta-kirjaukset nyt pakollisia?  

1.11.2021 voimaan tullut asiakastietolaki velvoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajan liittymään sosiaali- ja terveydenhuollon Kanta-palvelujen käyttäjäksi  ja tallentamaan asiakastiedot määrämuotoisina asiakirjoina Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon. Arkiston eri toiminnallisuuksien käyttöönotto on vaiheistettu. Sosiaalihuoltoa koskevat muutokset astuvat voimaan vaiheittain laissa määriteltyjen siirtymäaikojen puitteissa. Osa organisaatioista on jo liittynyt Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston käyttäjiksi, mutta asiakastietolain voimaantultua siihen on annettu määräajat. 

Sosiaalihuollon kentällä on monenlaista toimijaa ja myös tietämys tiedonhallinnan vaatimuksista ja kehittämisestä on kirjavaa. Kirjaamisvalmennuksessa on näkynyt hyvin se, että osa osallistujista on jo hyvin tietoinen muutoksista ja osa kuulee niistä lähes ensimmäistä kertaa.  

Millaisia toiveita sinulla on kirjaamisen tulevaisuuden suhteen? 

Toivoisin, että kirjaamisen tuki ja kehittäminen nähtäisiin jatkuvana toimintana sekä valtakunnan tasolla että alueellisissa rakenteissa. Sote-yhteisen kehittämisen lisäksi tarvitaan sosiaalihuollon omaa kehittämistä palvelurakenteen, toimintakäytäntöjen ja tietopohjan erityisyyden vuoksi. Kirjaamisen kehittämistyössä on kuultu sosiaalihuollon ammattilaisia enemmän kuin missään kehittämisessä. Tämän työtavan toivon jatkuvan ja uskon itse, että yhdenmukaisten rakenteiden haltuunoton myötä ja sen jälkeen myös kirjaamisen sisällöllinen kehittäminen nousee keskiöön.  

Miten kirjaamistyön kehittäminen jatkuu Kansa-koulu III:n jälkeen?  

Kela ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos yhdessä tarjoavat koko ajan ohjausta ja koulutusta Kanta-liittymisiin. THL on myös aloittamassa vuonna 2022 rakenteisen kirjaamisen tuen Kanta-liittymisiin. Valmennetut kirjaamisasiantuntijat ovat omalta osaltaan mukana kirjaamiseen liittyvissä kehittämisissä omissa organisaatioissaan. Toivottavasti nekin organisaatiot, jotka eivät ole vielä havahtuneet kirjaamisen tärkeyteen ja myös tuleviin valtakunnallisiin muutoksiin, osaavat hyödyntää oman organisaationsa kirjaamisasiantuntijoita aiempaa paremmin. Toivomme ja odotamme  jatkotukea Kansa-koulun työlle. 

Vuonna 2022 Uudellamaalla jatkuu kirjaamisasiantuntijoiden tukeminen Soccan, Sosiaalitaidon ja Verson järjestämisissä verkostotapaamisissa. Lisäksi Kansa-koulu III:n aikana Soccan ja Sosiaalitaidon perustama kuntien Koordinaatioryhmä laajenee myös Itä-Uudenmaan edustajalla. Ryhmä on koordinoinut kirjaamisvalmennuksiin osallistumista ja pyrkinyt myös edistämään kirjaamisasiantuntijoiden tukea kunnissa. 

Teksti:
Henna Tarjanne-Lekola & Päivi Tossavainen





Palaa otsikoihin