Uutisarkisto

13.5.2022

Asiantuntijan työ Soccassa: esittelyssä tutkija Elina Aaltio

#DuunissaSoccassa -juttusarjassa tutustutaan Elina Aaltion työn sisältöihin ETU-tutkimuksessa. Tutkijana hän haluaa tehdä työntekijöitä ja asiakkaita hyödyttävää käytännönläheistä tutkimusta sekä vahvistaa suomalaisen sosiaalityön tutkimusperustaa.

Kerro lyhyesti tehtävästäsi? 

Toimin tutkijana Soccan ja Tampereen yliopiston yhteisessä ETU-tutkimushankkeessa (2021-2022). Tehtävänäni on arvioida ARVOA© -menetelmän käyttökelpoisuutta lastensuojelun arviointityössä. Tutkimuskysymykseni liittyvät strukturoitujen arviointivälineiden rooliin. Strukturoiduilla välineillä tarkoitetaan standardoituja lomakkeita, joissa kysymyksiin annetaan vastauksia valitsemalla valmiista vastausvaihtoehdoista. Mielenkiinnon kohteenani on, millaisia hyötyjä tai haasteita strukturoitujen välineiden käyttöön liittyy sekä millaista tietoa kerätään tai tulisi kerätä?

Kerro lisää ETU-hankkeesta?

ETU-hankkeessa tutkitaan sitä, miten lastensuojelun arviointia tehdään ja mitä näkemyksiä tästä on ammattilaisilla, asiakkailla ja organisaation johdolla. Tutkimushankkeessa on kerätty monipuolinen haastattelu- ja kyselyaineisto, jonka valossa etsitään vastauksia erilaisiin kysymyksiin. Mihin asioihin arviointivaiheessa kiinnitetään huomiota? Miten lapsen ja perheen tilannetta koskevaa tietoa tulkitaan? Miten arviointityötä organisoidaan? Millaista on asiakkaiden näkemyksen mukaan hyvä arviointi?

Ketkä ovat lähikollegojasi tällä hetkellä?

Eniten teen työtä ETU-hankkeen tutkijaryhmän kanssa. Lisäksi teen yhteistyötä Tulevaisuuden lastensuojelu -hankkeen kehittäjien kanssa, jotka pyrkivät juurruttamaan ARVOA© -menetelmää muutamissa kunnissa. Soccan Pirjo Marjamäellä ja Annikka Sinkkosella on ollut tärkeä rooli osatutkimukseni suunnittelussa ja aineistonkeruuseen liittyvissä käytännönjärjestelyissä. Myös muiden soccalaisten kanssa olen voinut vaihtaa ajatuksia ja kysyä neuvoja.

Mikä sosiaalialan tutkimustyössä on kiinnostavaa?

Haluan itse tehdä käytännönläheistä tutkimusta, joka hyödyttää työntekijöitä ja asiakkaita. Ajattelen, että sosiaalityötä voi tutkia ja kehittää samalla tapaa kuin terveydenhuoltoa eli siten, että sosiaalityön menetelmien, työkalujen ja toimintatapojen vaikuttavuudesta ja käyttötavoista pyritään tuottamaan tutkittua tietoa, ja sen avulla jatkuvasti tarkentamaan ymmärrystä niiden vaikutusmekanismeista.

Mikä on tärkeintä, mitä haluat saada aikaan?

Haluan tuoda Suomeen hyviä esimerkkejä sosiaalityön kentällä tehdystä interventiotutkimuksesta, vahvistaa suomalaisen sosiaalityön tutkimusperustaa ja korjata interventiotutkimukseen liittyviä väärinkäsityksiä.

Millaisten asioiden parissa toivot tekeväsi tutkimusta jatkossa?

Haluaisin löytää ja kehittää valideja tapoja mitata lastensuojelun tuloksia ja syventää ymmärrystä vaikuttavan asiakastyön mekanismeista ja edellytyksistä. Tällaista tutkimusta ei voi tehdä yksin, joten toivon voivani työskennellä tutkijaryhmissä, joissa on kokemusta ja menetelmäosaamista eri tutkimusaloilta.

Miten näet tutkimuksen ja kehittämisen rinnakkaiselon?

Molemmat tarvitsevat toisiaan. Uusia työtapoja ja menetelmiä ei voi tutkia ilman käsitystä niiden sisällöstä, mikä edellyttää yhteistä tiedonmuodostusta kehittäjien kanssa. Aineistonkeruussa onnistuminenkin edellyttää yhteistyötä. Toisaalta kehittäminen tarvitsee tutkittua tietoa siitä, onko kehittämistyö saavuttanut toivottuja tavoitteita. Jos ei, niin mistä tämä johtuu ja mitä voisi jatkossa tehdä toisin.

Kerro yhdestä työpäivästäsi?

Suuri osa työajasta kuluu suunnitteluun, valmisteluun ja erilaisten asioiden koordinointiin. Odotan sitä vaihetta, kun olen saanut aineiston kasaan ja voin keskittyä sen analysointiin ja kirjoittamiseen. Tutkijan työ on kuitenkin jatkuvaa omien ideoiden ja havaintojen kriittistä tarkastelua. Parasta on, jos näitä saa tehdä yhdessä kollegojen kanssa.

Miten palaudut työpäivän jälkeen?

Käyn yksinlaulutunneilla, ja keskittyminen tekniikan hiomiseen ja sanojen opetteluun vie ajatukset tehokkaasti pois työasioista. Lisäksi lapsen kanssa puuhastellessa pääsee vaihtamaan näkökulmaa ihan muihin ja usein yllättäviinkin asioihin.

Mitä muuta haluaisit sanoa?

Eräs pitkän linjan arviointitutkija totesi luennollaan, että asiat menevät luultavasti aina pieleen. Minusta tämä on paitsi lohdullinen myös tärkeä viesti niin tutkijoille kuin kehittäjille. Yhdessä voimme miettiä, miten pienennämme pieleen menevien asioiden määrää - vaikka hyväksymmekin sen, että suunnitelmat harvoin toteutuvat toivotulla tavalla.

Ota yhteyttä!

Elina Aaltio
elina.aaltio(at)hus.fi
040 530 7996 https://twitter.com/AaltioElina

Lue Elina Aaltion artikkeli (14.2.2022)  ETU-tutkimuksen sivuilla: Strukturoitujen arviointivälineiden soveltuvuudesta tarvitaan tutkittua tietoa (linkki)

Duunissa Soccassa -juttusarja

Tutustu aiempiin esittelyihin



Palaa otsikoihin