Työpajassa avattiin teemaa tutkimus-, asiantuntija-, ja kokemustiedon näkökulmista. Ryhmäkeskustelussa pohdittiin sosiaalisen kuntoutuksen tiedolla johtamista Sosiaalityöntekijöiden seuran sosiaalihuollon johtajille suunnattujen tiedolla johtamisen suositusten pohjalta. 

Tiedolla johtamisessa ollaan uuden äärellä 

Tietojohtaminen pitää sisällään sekä tiedolla johtamista että tiedon johtamista. Työpajassa keskityttiin tiedolla johtamiseen, joka voidaan kuvata myös prosessina, johon kuuluu tietotarpeiden tunnistamista, informaation hankintaa ja järjestämistä, tietotuotteiden kehittämistä, informaation jakamista ja soveltamista sekä ja lopulta tiedolla johtamista ja tiedon aktiivista hyödyntämistä muun muassa päätöksen teon tukena. (mukaillen Choo 2002, Salovaara ym. 2023)

Työntekijöiden osallistaminen on tärkeää myös asiakastietojärjestelmien suunnittelu- ja kehitystyössä, jotta järjestelmä tukee ja mahdollistaa riittävän asiakastiedon saamisen. Työntekijät ja asiakkaat on tärkeää osallistaa myös kerättyjen tietojen tulkitsemiseen ja hyödyntämiseen palvelun kehittämisessä. Asiakasosallisuuskulttuuri ja –ilmapiiri vaatii jatkuvaa työtä ja mahdollisuuksia on monia: esimerkiksi ota mukaan kokemusasiantuntijat, kerää asiakaspalautetta, hyödynnä osallistavaa kirjaamista. 

Rakenteellinen sosiaalityö ja tutkimusperustaisuus tiedolla johtamista tukemassa 

Sosiaalisessa kuntoutuksessa ja sosiaalityössä tarvitaan tietoa yhteiskunnallisista muutoksista ja ilmiöistä, joita voidaan tunnistaa rakenteellisen sosiaalityön avulla. Osana rakenteellisen sosiaalityön tiedontuotantoa kannattaa hyödyntää sosiaalista raportointia. Soccan sosiaalisen raportoinnin työkalu on käytössä neljällä Uudenmaan hyvinvointialueella ja se antaa työntekijöille mahdollisuuden tuottaa tietoa asiakasrajapinnasta sosiaalihuollon kehittämiseksi. 

Tiedolla johtamisessa on tärkeää myös vahvistaa tutkimusperustaisuutta, joka edellyttää kumppaneita tutkimustiedon kokoamiseen ja siltaamiseen käytäntöön. Kansallisen tiedon hyödyntäminen on myös tärkeää. Esimerkiksi THL on koordinoinut aluekohtaisen tiedon tuottamista ja jakamista osana sosiaalisen kuntoutuksen teoria- ja tutkimuspohjaista mallinnusta. Hyvinvointialueilla selkeät sosiaalisen kuntoutuksen prosessit ja sosiaalisen kuntoutuksen tunnistaminen palvelujärjestelmässä ovat edellytyksiä sen tiedolla johtamiselle.

Tuloksellisuuden huomioiminen tiedolla johtamisessa on keskeistä 

Työpajassa kuultiin esimerkkejä siitä, miten alueilla on lähdetty vahvistamaan arviointitiedon tuottamista sosiaalisen kuntoutuksen laadusta ja vaikuttavuudesta. Muun muassa käyttöön on otettu kansallinen asiakaspalautemittaristo, jonka avulla esimerkiksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on kehitetty ryhmätoimintojen sisältöä tai helpotettu palveluun pääsyä. Helsingissä ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella hyödynnetään myös Apotista saatavia tilastoja palvelun seurannassa. Molemmissa käytössä on myös Aikuisväestön hyvinvointimittari, jota hyödynnetään osana sosiaalisen kuntoutuksen prosessia. Lisäksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on lähdössä käyntiin pilotti, jossa hyödynnetään GAS-menetelmää tukemaan asiakkaan tavoitteen asettelua ja tuottamaan arviointitietoa sosiaalisesta kuntoutuksesta.

Olennaiseksi nostettiin myös tieto kustannuksista ja käytettävistä resursseista. Työpajassa kuultiin Kestävän kasvun Satakunta 2 –hankkeen projektipäällikkö Sanna Vähä-Vahen puheenvuoro vaikuttavuusperusteisuuden ja tiedolla johtamisen kehittämisestä sosiaalityössä ja sosiaalisessa kuntoutuksessa. Satakunnassa kokeillaan vaikuttavuusperusteisen korvauksen mallia, jossa sosiaalisesta kuntoutuksesta palvelun tuottajalle maksettava korvaus riippuu palvelun tuottamista vaikutuksista.

Tuloksellisuudesta puhuminen on myös yksi sosiaalityöntekijöiden seuran tiedolla johtamisen suosituksista. Työpajan ryhmäkeskusteluissa osallistujat näkivät tärkeänä huomioida sosiaalihuoltolain asettamat vaatimukset tuloksellisuuden tarkastelun yhteydessä; onko sosiaalihuollossa onnistuttu niissä tehtävissä, jotka laki meille asettaa. 

Seuraavat verkoston Teams-työpajat laadun ja vaikuttavuuden teemasta

17.5. klo 8.30–12 Sosiaalisen kuntoutuksen menetelmät, live-tilaisuus (erillinen ilmoittautuminen tulossa)
13.9.klo 9–12 Laadukas sosiaalinen kuntoutus, Teams
15.11 klo 8.30–12 Päätöstilaisuus livenä 

Muista myös Valtakunnalliset sosku-kahvit ja Menetelmäkahvit. 

Mikä on Uudenmaan sosiaalisen kuntoutuksen verkosto? 
Uudenmaan sosiaalisen kuntoutuksen verkosto tukee sosiaalisen kuntoutuksen ja suunnitelmallisen aikuissosiaalityön alueellista kehittämistä. Verkostossa jaetaan valtakunnallisia ja paikallisia hyviä käytäntöjä sekä kehittämistuloksia ja tuoretta tutkimustietoa.

Soccan koordinoima verkosto aloitti toimintansa pääkaupunkiseudulla vuonna 2020. Vuosina 2023–2024 toimintaa jatketaan Helsingissä, Länsi-Uudellamaalla ja Vantaa-Keravalla. Työpajat ovat avoimia kaikille hyvinvointialueille. 

Lisätietoa verkostosta www.socca.fi/sosiaalinenkuntoutus

Lähteet 

Salovaara, Samuel ym. 2023. Tietojärjestelmät ja sosiaalipalveluiden tiedolla johtaminen.  Focus localis, 2 (2023) https://journal.fi/focuslocalis/article/view/122193

Helander, Nina & Ahonen, Olli & Houhala, Keijo & Jääskeläinen, Aki (2020) Tiedolla johtaminen julkisella sektorilla: käytännön tapauksia eri hallinnon aloilta. Focus localis, 3(2020), 22–42.

Sosiaalityöntekijöiden seura (2023) Tiedolla johtamisen politiikkasuositus sosiaalihuollon johtajille. https://sosiaalityontekijoidenseura.fi/tiedollajohtaminen.html