Sosiaalisen kuntoutuksen menetelmät teemana Uudenmaan sosiaalisen kuntoutuksen verkoston työpajassa

Uudenmaan sosiaalisen kuntoutuksen verkosto järjesti 17.5.2024 työpajan Laurea-ammattikorkeakoulun Tikkurilan kampuksella. Tapahtuma keräsi yhteen noin 80 aikuissosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen ammattilaista sekä esihenkilöä Uudenmaan hyvinvointialueilta. Mukana oli myös osallistujia kolmannelta sektorilta, oppilaitoksista ja sosiaalialan yrityksistä sekä asiakkaita ja kokemusasiantuntijoita.

Työpaja oli osa sosiaalisen kuntoutuksen laadun ja vaikuttavuuden työpajasarjaa. Tilaisuudessa perehdyttiin menetelmällisyyteen tutkimuksen, menetelmäesimerkkien ja kokemusasiantuntijan puheenvuoron kautta. 

Erilaisia näkökulmia menetelmien vaikuttavuuteen tarvitaan

YTT, Helsingin yliopiston sosiaalityön yliopistonlehtori Katri Viitasalon puheenvuoro vaikuttavista menetelmistä ja niiden käyttöönotosta innoitti pohtimaan, miten saisimme sosiaalityöhön ja sosiaaliseen kuntoutukseen lisää tutkimukseen perustuvia interventioita.

Viitasalo kertoi esimerkkinä Taloussosiaalityö lapsiperheessä -interventiotutkimuksen, jossa intervention kehittämiseen käytettiin palvelumuotoilua ja yhdistettiin tutkimustietoa sekä näyttöön perustuvia menetelmiä, kuten motivoivaa haastattelua ja ratkaisukeskeistä työskentelyä. Satunnaistetuilla koe- ja kontrolliasetelmilla voidaan saada tietoa siitä mikä on interventioiden ja saavutettujen vaikutusten yhteys.

Viitasalo korosti, että vaikka menetelmä olisi tutkimuksellisesti todettu vaikuttavaksi, se ei välttämättä toimi kaikilla. Menetelmät yhdistyvät aina asiakkaan tilanteen ymmärtämiseen ja vuorovaikutukseen. Viitasalo painotti myös realismiin nojaavan vaikuttavuustutkimuksen tärkeyttä, ja esitteli AIKUMETOD-hankkeen, jossa hyödynnettiin KAIMeR-teoriaa. Tämä teoria auttaa ymmärtämään, miten konteksti, toimijat ja interventio yhdessä laukaisevat vaikutuksia tuottavia mekanismeja.

Ammattilaiset ovat usein epävarmoja menetelmien noudattamisessa. Systemaattisuus, suunnitelmallisuus ja osaamisen vahvistaminen tukevat menetelmien käyttöönottoa. Käytännön työssä tarvitaan myös tietoista kokeilua ja siitä oppimista. Menetelmät tarjoavat ammattilaisille mahdollisuuksia hyödyntää omaa potentiaaliaan ja oppia uutta. Sosiaalialalla kannattaa olla myös avoin sektorirajat ylittävälle yhteistyölle ja uusien menetelmien kehittämiselle.

Sosiaalisessa kuntoutuksessa voidaan ammentaa hyvin monenlaisista menetelmällisistä lähtökohdista

Työpajassa esiteltiin useita sosiaalisen kuntoutuksen menetelmiä:

• Hyvä Päivä -ryhmät: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella nuorille suunnatut hyvinvointiteemaiset ryhmät, jotka sopivat myös aikuisille. Ryhmissä työstetään erilaisia hyvinvoinnin teemoja sekä toimitaan yhdessä. Ryhmät sisältävät pieniä hyvinvointikokeiluja arjessa, joita jatketaan tapaamisten välillä kotitehtävinä, kannustuksen ja yhteydenpidon tukemina. Vertaisohjaajien rooli on tärkeä. Tarjolla on maksutonta ohjaajakoulutusta.

• Elämän värit -toimintamalli: Espoossa Soccan tuella monikulttuuriseen työhön kehitetty vanhempien ryhmätoiminta, jossa käsitellään muun muassa omaa jaksamista, ihmissuhteita ja vanhemmuutta pelin ja tukimateriaalien avulla. Elämän värit -ryhmät ovat osa Länsi-Uudenmaan Itäisen alueen sosiaalista kuntoutusta.   Ryhmän asiakas kertoi saaneensa ryhmistä apua erityisesti suomen kielen oppimiseen sekä vinkkejä lasten kasvatukseen. Materiaalit ja pelin paino-ohjeet löytyvät Soccan nettisivuilta. Muita pelillisiä menetelmiä löytyy Soccan Pelillisyys- ja leikillisyys aikuissosiaalityössä oppaasta.

• Kohtaamistaide®: Laurea-ammattikorkeakoulun kehittämä ja rekisteröimä taidelähtöinen työmenetelmä, joka perustuu arvostamiseen ja läsnäoloon. Laurea myös järjestää ohjaajakoulutusta. Tuokiot alkavat virittäytymisellä ja keskittymisellä hetkeen, ja päättyvät arvostuskierrokseen, jossa jokaisen työ saa positiivista palautetta. Keusotessa Kohtaamistaiteen ryhmiä on toteutettu sosiaalisessa kuntoutuksessa. Heidi Hyrkkään opinnäytetyön haastatteluissa korostuivat kannustava vuorovaikutus, tuen saaminen ja antaminen, itsensä kehittäminen, hyvän huomaaminen ja resilienssin kasvaminen.

• Luontolähtöisyys: Helsingissä luontolähtöisyys näkyy sosiaalisen kuntoutuksen yksilötyössä, ryhmätoiminnoissa ja työtoiminnassa. Luontolähtöisyys auttaa rakentamaan luottamusta asiakastyössä. Luontoympäristössä tapaamiset ovat rauhallisia, ja työntekijän omakohtainen kokemus luonnosta on merkityksellinen. Liikkuminen yhdistyy myös luontokokemukseen luontevasti. Myös verkkovälitteisesti voidaan käsitellä monenlaisia luontolähtöisiä teemoja esimerkiksi valokuvien ja itsenäisten tehtävien avulla. Ryhmissä on mahdollista yhdistää käytännön tekemistä, esimerkiksi puutarhanhoitoa ja muita luonnon ja ympäristön mahdollisuuksia. AIKUMETOD-hankkeessa mallinnettiin aikuissosiaalityön yhteisöllisiä ja luontolähtöisiä menetelmiä.  

• Arviointiryhmät pitkäaikaistyöttömille: Keusote esitteli ryhmän, jossa kartoitetaan monipuolisesti eri toimintakyvyn osa-alueita erilaisten tehtävien, havainnoinnin, itsearvioinnin ja vertaiskeskustelujen avulla. Ryhmässä myös hyödynnetään moniammatillista verkostoyhteistyötä. Sosiaalihuoltolaissa määritellään, että sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu asiakkaan kuntoutustarpeen selvittäminen. Yksilötyön selvittelyn lisäksi on tärkeää suunnitella ja kokeilla samankaltaisia arviointiryhmiä erilaisten asiakasryhmien kanssa.

Erilaiset menetelmät toimivat toipumisen eri vaiheissa

Kokemusasiantuntija Anne-Marie Tammilehto korosti, että erilaiset menetelmät tukevat toipumisen eri vaiheita. Palvelutarpeen arviointi on tärkeä alkuinterventio, ja olennaista on asiakkaan aito kuunteleminen, toimintakyvyn haasteiden vakavasti ottaminen ja oikea-aikaisesti yhdessä valitut menetelmät. 

Asiakas ei aina tiedä, mitä tarvitsee, joten vaihtoehdoista kertominen on tärkeää. Yhteiset kävelyt lähiluonnossa voivat helpottaa keskustelua ja liikkeelle lähtemistä. Strukturoitu arkeen ja hyvinvointiin liittyvä ryhmätoiminta tukee heikkoa toimintakykyä, kun taas voimavarojen lisääntyessä luovat ja taidelähtöiset ryhmät voivat lisätä itsetuntemusta ja tuoda esiin omia vahvuuksia. Asiakkuuden loppupuolella kokemusasiantuntijatoiminta ja yhteiskehittämisryhmät voivat edelleen vahvistaa voimaantumista ja osallisuuden tunnetta.

Seuraavat verkoston Teams-työpajat laadun ja vaikuttavuuden teemasta

13.9.klo 9–12 Teema laadukas sosiaalinen kuntoutus, TEAMS

15.11 klo 8.30–12 Päätöstilaisuus livenä

Muista myös Valtakunnalliset sosku-kahvit www.socca.fi/sosku-kahvit ja Menetelmäkahvit www.socca.fi/menetelmakahvit

Mikä on Uudenmaan sosiaalisen kuntoutuksen verkosto? 

Uudenmaan sosiaalisen kuntoutuksen verkosto tukee sosiaalisen kuntoutuksen ja suunnitelmallisen aikuissosiaalityön alueellista kehittämistä. Verkostossa jaetaan valtakunnallisia ja paikallisia hyviä käytäntöjä sekä kehittämistuloksia ja tuoretta tutkimustietoa.

Soccan koordinoima verkosto aloitti toimintansa pääkaupunkiseudulla vuonna 2020. Vuosina 2023–2024 toimintaa jatketaan Helsingissä, Länsi-Uudellamaalla ja Vantaa-Keravalla. Työpajat ovat avoimia kaikille hyvinvointialueille.

Lisätietoa verkostosta www.socca.fi/sosiaalinenkuntoutus

Palaa otsikoihin