Muun muassa näillä sanoilla kokemusasiantuntijat Pipsa, Laura ja Tontsa kiittelivät sosiaalista kuntoutusta. He pitivät tärkeänä sitä, että työntekijä pysyi samana ja työskentelyä jatkettiin siitä, mihin oli edellisellä kerralla jääty. Näin pystyi peilaamaan omia ajatuksia ja saamaan tsemppiä muutoksiin. ”Aina oli aikaa kohdata minut kokonaisuutena ja positiivisella tavalla etsittiin juurisyitä, eikä lähdetty vaan sammuttamaan tulipaloja”.

Kokemusasiantuntijat painottivat sosiaalisen kuntoutuksen hyvinä puolina myös sitä, että apu tuli lähelle ja kotiin ja toisaalta kannusti myös lähtemään kotoa ihmisten ilmoille muun muassa erilaisiin ryhmiin ja myöhemmin jopa ”Fattaluuta” -koulutukseen auttamaan muita sosiaalitoimiston asiakkaita. Toisaalta jo etäryhmiinkin osallistuminen toi tunteen ”kanssamatkustajana” olemisesta. 

Sosiaalisen kuntoutuksen avaintekijöitä

Kokemusasiantuntijoiden ajatukset olivat samansuuntaisia pääkaupunkiseudulla tehdyn sosiaalisen kuntoutuksen kartoituksen alustavien tulosten kanssa. 

- Sosiaalisen kuntoutuksen avaintekijöitä ovat määräaikainen ja tavoitteellinen palvelujakso, räätälöity yksilöllinen palvelukokonaisuus sekä rinnalla kulkeminen ja työntekijän ja asiakkaan tiivis yhteys, kertoi Soccan erikoissuunnittelija Tytti Hytti. 

- Sosiaalisessa kuntoutuksessa asiakkaiden hyvinvointi lisääntyy ja terveyshaitat vähenevät, sosiaaliset suhteet paranevat ja arjen asiat järjestyvät kuten esimerkiksi velat ja asuminen. Osa asiakkaista työllistyy tai aloittaa opiskelut ja osa pääsee muilla tavoilla kiinni lähiyhteisöön, Hytti jatkaa.  

Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkailla on usein monenlaisia ja kasautuneita ongelmia, joten apuakin tarvitaan monesta suunnasta. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat terveydenhuolto, liikunta- ja kulttuuripalvelut, työllisyyspalvelut, Kela ja järjestöt. Moni voisi hyötyä sosiaalisesta kuntoutuksesta, mutta tarvitsijoita on enemmän kuin palveluja ja jonot ovat pitkät.

Asiakaskunnan erilaiset tuen tarpeet tulivat ilmi myös asiakkaiden hyvinvoinnin itsearvioihin perustuvassa selvityksessä. 

- Yleisiä haasteita ovat terveyteen, talouteen ja arjen sujumiseen liittyvät vaikeudet. Osalle voi riittää kohdennettu tuki, joka ennaltaehkäisee ongelmien juurtumista. Toisilla hyvinvointi on vakavasti heikentynyt useilla elämän osa-alueilla ja he tarvitsevat tukea erityisesti osallisuuden vahvistamiseen, totesi erikoissuunnittelija Rosa Hossain-Karhu Soccasta.

Esimerkkejä pääkaupunkiseudulta 

Pääkaupunkiseudun kuntien sosiaalista kuntoutusta tarjoavat työntekijät kertoivat esimerkkejä ryhmä- ja yksilötoiminnasta. 

Vantaan Nosteen moniammatillisen tiimin kotiin vietävää tukea kuvasivat sosiaaliohjaaja Pauliina Himanka ja vertaisohjaaja Oliver Sievänen.  

- Aloitamme usein pienistä asioista kuten vaikka kodista huolehtimisesta ja etenemme rauhallisesti kohti isompia asioita. Vahvistamme kaikkea hyvää, mitä asiakkaan elämässä on ja yhdessä käydään esimerkiksi pelaamassa frisbeegolfia tai saatetaan asiakkaita terveydenhuollon vastaanotoille, yksin sinne voi olla vaikea mennä.  

Ryhmätoimintojen koordinaattori Saara Lipponen ja sosiaaliohjaaja Ulla Hesse Espoon Kipinästä kertoivat, että sosiaalisen kuntoutuksen työtapaa on hiottu jo 10 vuoden ajan yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa. 

- Toivomme että asiakkaat löytäisivät Kipinän oikeaan aikaan elämässään. Osalle toimii yksilötyö ja osalle ryhmien tarjoama vertaistuki, ja näitä voi käyttää myös lomittain. Asiakkaiden tilanteet arvioidaan kokonaisvaltaisesti ja yhdessä hänen kanssaan mietitään sopivat tavoitteet tavoitekortti-työkalua hyödyntäen. Tavoitteet pilkotaan riittävän pieniksi, jotta edistyminen on helppo huomata ja motivoi jatkamaan. 

Järjestöyhteistyötä on tehty jo pitkään. Esimerkkinä on vaikkapa Kipinä-puutarhapalsta yhdessä Espoon mielenterveysyhdistyksen kanssa. Luonto hoivaa mieltä ja puutarhanhoito tuo rytmiä arkeen. 

Helsingin SosKu-tiimin tehostetussa yksilötyössä asiakasta tavataan noin kerta viikossa ja työskentelyn ajaksi hän saa päivittäin 9 euroa toimintarahaa ja HSL:n bussilipun, kertovat kuntoutusohjaaja Päivi Laakso ja Tulevaisuuden sote-keskushankkeen projektisuunnittelija Ulla Pale.  Arvioinnissa hyödynnetään Aikuisväestön hyvinvointimittaria ja työskentelyssä toiminnallisia menetelmiä kuten esimerkiksi Pelitarinaa.  

- Asiakkaat ovat löytäneet päiviin toimintaa ja päässeet päihdekuntoutukseen, terveydenhuollon tutkimuksiin tai lastensuojelun palveluihin.
 
Yksi sosiaalisen kuntoutuksen tuloksista onkin se, että asiakkaita autetaan samaan hänen tarvitsemiaan muita palveluja. Erityisesti terveyspalveluihin pääsy on usein kipukohta. Tämä auttaa asiakkaita eteenpäin sosiaalisen kuntoutusjakson päätyttyäkin. Intensiivisen tukijakson lopulla on tärkeä varmistaa, että asiakas tietää mistä hän itse voi etsiä apua ja tukea jatkossa. 

Onnistunut sosiaalinen kuntoutus edellyttää työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimista

Työntekijät toivoivat päättäjiltä lisää resursseja sosiaaliseen kuntoutukseen ja myös lisää koulutusta esimerkiksi mielenterveyden haasteissa auttamiseen. Webinaarin päättäneessä kuntien aikuissosiaalityön päälliköiden ja hyvinvointialueiden aluevaltuutettujen ja Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan edustajan paneelissa huomioitiinkin henkilöstön merkitys.

Keskustelussa todettiin, että onnistuneen sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen tarjoaminen edellyttää panostamista työntekijöiden työhyvinvointiin, riittävän pieniin asiakasmääriin ja mielekkäisiin työolosuhteisiin. Näin työntekijöiden vaihtuvuus vähenee ja asiakassuhteet ovat pitkäaikaisia. Tärkeänä pidettiin myös pääkaupunkiseudulla tehdyn hyvän kehittämistyön jatkamista, hyvien käytäntöjen levittämistä ja kokemusasiantuntijoiden ottamista mukaan palveluiden kehittämiseen. 

- Sosiaaliseen kuntoutukseen kannattaa panostaa, sillä se on investointi tulevaisuuteen myös taloudellisesti, muistutti aluehallituksen jäsen Hanna Hukari Länsi-Uudeltamaalta.

Sosiaalisen kuntoutuksen kokonaisvaltaista työotetta pidettiin hyvänä esimerkkinä muillekin palveluille asiakaslähtöisyydestä ja kattavasta vastuunotosta asiakkaan tilanteesta. 

- Parhaimmillaan sosiaalinen kuntoutus on tukeva, valmentava ja varmistava palvelu, pahimmillaan se paikkaa olemassa olevia palvelujärjestelmän puutteita, pohti sosiaalityön esimies Liisa Kankkunen Vantaalta. 

Lisäksi toivottiin vahvempaa yhteistyötä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, sosiaalisen kuntoutuksen vaikuttavuuden selvittämistä ja digitaalisten palvelujen kehittämistä kattamaan laajempia maakunnallisia alueita. 

Paneeliin osallistuivat Pentti Arajärvi Helsingin sote-lautakunnasta, Hanna Hukari Länsi-Uudenmaan aluehallituksesta, Maarit Raja-Aho Vantaa-Keravan aluehallituksesta, sosiaalityön esimies Liisa Kankkunen Vantaalta, aikuissosiaalityön päällikkö Pasi Sipola Espoosta ja aikuissosiaalityön päällikkö Henna Niiranen Helsingistä.  

Osallistujapalautteissa kiiteltiin tilaisuutta ja todettiin, että webinaarissa päästiin muutamassa tunnissa syvää luotaavasti sosiaalisen kuntoutuksen ydinteemoihin ja oli hienoa saada yhteistä ymmärrystä sosiaalisesta kuntoutuksesta. 

Webinaarin avasi ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja kertoen sosiaalisen kuntoutuksen alkujuurista ja kuultiin myös seuraavat puheenvuorot: Miten sosiaalista kuntoutusta kehitetään osana sote-keskuksia? erityisasiantuntija Pekka Karjalainen, THL/Sosiaalihuollon kehittämisohjelma ja Mitä ajankohtaiset lakiuudistukset tarkoittavat sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmasta? sosiaalineuvos Virva Juurikkala, STM. 

Materiaalit ja tallenne

Tutustu webinaarin materiaaleihin  

Webinaarin tallenteet ovat katsottavissa kahden viikon ajan

• Katso aamupäivän tallenne
• Katso iltapäivän tallenne

Järjestäjät Socca ja pääkaupunkiseudun sosiaalisen kuntoutuksen verkosto

Pääkaupunkiseudun verkostossa työskennellään seuraavien teemojen parissa: sosiaalisen kuntoutuksen vaikuttavat työtavat ja menetelmät, asiakkaan tilanteen arviointi ja vaikuttavuus sosiaalisessa kuntoutuksessa sekä monialainen yhteistyö ja sosiaalisen kuntoutuksen yhdyspinnat. Verkostoon kuuluu pääkaupunkiseudun kuntien aikuissosiaalityön päälliköitä ja esihenkilöitä, johtavia sosiaalityöntekijöitä, sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia ja muita sosiaalisen kuntoutuksen ammattilaisia. Verkostossa on myös kokemusasiantuntijoita ja opiskelijoita.  

Lue lisää verkostosta www.socca.fi/sosiaalinenkuntoutus

Lisätietoja

Tytti Hytti 
Erikoissuunnittelija
040 334 0821
tytti.s.hytti(at)hus.fi