Pääkaupunkiseudun sosiaalisen kuntoutuksen kartoitus - millaista sosiaalista kuntoutusta monenlaista tukea tarvitsevalle?

Pääkaupunkiseudun sosiaalisen kuntoutuksen verkostossa kartoitettiin vuosina 2021–2022 sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen nykytilaa ja kehittämistarpeita. Kartoituksessa selvitettiin, mitkä tekijät edistävät tai estävät sosiaalista kuntoutusta, millaisia kehittämistarpeita ja toimivia ratkaisuja palvelupoluilta löytyy ja minkälaista sosiaalinen kuntoutus oli pääkaupunkiseudun suurissa kunnissa.

Keskeisimmiksi tekijöiksi onnistuneessa sosiaalisessa kuntoutuksessa kiteytyivät luottamuksellinen asiakassuhde ja yhdessä asiakkaan kanssa asetetut tavoitteet. Kartoituksen tekijä, Soccan erityissuunnittelija Tytti Hytti kertoo näistä seuraavasti.

- Kuntoutumista edistää asiakkaan kokemus kuulluksi tulemisesta. Myös aiemmista selvityksistä tiedetään, että onnistuneissa palvelupoluissa asiakas itse on hyvin aktiivisena osapuolena, hänet otetaan vakavasti ja häntä rohkaistaan tuomaan esiin omia tavoitteitaan. 

Järjestelmän näkökulmasta osoittautui tärkeäksi se, että kuntoutusprosessi pystytään aloittamaan mahdollisimman pian, silloin kun asiakas on motivoitunut työskentelyyn. Palvelujärjestelmän muilla toimijoilla tulee myös olla riittävästi tietoa sosiaalisen kuntoutuksen palvelusta, jotta sinne osataan ohjata asiakkaita. 

Myös alkuvaiheen palvelutarpeen arviointiin ja kuntoutustarpeiden selvittämiseen sosiaalisen kuntoutuksen aikana tulee varata riittävästi aikaa. Koettiin, että asiakaskunnassa on paljon selvittämättömiä kuntoutustarpeita. On tärkeää, että asiakkaan suunnitelma tehdään ja sitä tarvittaessa päivitetään vastaamaan asiakkaan todellisiin kuntoutustarpeisiin.

Erilaisia asiakaspolkuja

Sosiaalinen kuntoutus on hyvin moninaista, ja se voi sisältää yksilötyöskentelyä, erilaisiin ryhmiin osallistumista ja asiakkaiden auttamista muihin palveluihin kuten päihdehuoltoon. Julkaisussa kuvataan kahden esimerkkiasiakkaan asiakaspolut, jotka tuovat hyvin esiin sosiaalisen kuntoutuksen monipuolisuuden.   

Pääkaupunkiseudulla on paljon vieraskielisiä asiakkaita. Sosiaalisen kuntoutuksen järjestämisessä tulee huomioida vieraskielisten asiakkaiden maahanmuuton syyt, kielitaito, aiemmat traumakokemukset ja kotoutumiseen liittyvät vaikeudet. Vieraskielisten asiakkaiden kohdalla korostuu perheen ja yhteisöllisyyden merkitys. 

Sosiaalinen kuntoutus on sijoitus tulevaisuuteen

Sosiaalisessa kuntoutuksessa tehdään työtä yhteiskunnan haavoittuvimpien ihmisten kanssa, joilla on usein vaikeuksia luottaa palvelujärjestelmään. Kun heitä voidaan tukea ja rakentaa asiakkaan omaa motivaatiota kuntoutumiseen, autetaan heitä löytämään paikkansa yhteiskunnassa. Toisille se tarkoittaa opinto- ja työelämäpolkuja ja toisille mielekästä arkea esimerkiksi harrastustoiminnan parissa. Sosiaalinen kuntoutus voi antaa siivet, kuten eräs asiakas kuvasi. Se on mitä suuremmissa määrin mielenterveys- ja hyvinvointityötä.

- Sosiaalinen kuntoutus on tärkeä toivoa ja toimintakykyä tuottava palvelu, jossa asiakas kohdataan kokonaisvaltaisesti. Se on myös taloudellinen investointi tulevaisuuteen, jonka resurssit on turvattava jatkossakin, Hytti jatkaa.

Nyt julkaistu kartoitus voi toimia jatkossa lakisääteisen sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisen tukena hyvinvointialueilla ja Helsingissä.

Julkaisut

Sosiaalinen kuntoutus monialaista tukea tarvitsevan aikuisen palvelupolulla - pääkaupunkiseudun sosiaalisen kuntoutuksen kartoitus Tytti Hytti 2023 (pdf)

Vieraskielisten sosiaalinen kuntoutus - raportti ammattilaisten ja asiakkaiden kokemuksista Tuija Koivukoski ja Tytti Hytti 2023 (pdf)
Tähän osaraporttiin on koottu sosiaalisen kuntoutuksen toimivia ratkaisuja ja kehittämistarpeita erityisesti vieraskielisten asiakkaiden näkökulmasta. 

Taustatietoa kartoituksesta

Kartoitus tehtiin pääkaupunkiseudun kuntien tilauksesta ja tiiviissä yhteistyössä työyhteisöjen, asiakkaiden, kokemusasiantuntijoiden sekä yhteistyökumppaneiden kanssa Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa. Tiedonkeruussa oli mukana noin 90 asiantuntijaa aikuissosiaalityöstä, sosiaalisesta kuntoutuksesta, päihde- ja mielenterveyspalveluista, Helsingin Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeesta, pääkaupunkiseudun Työkykyohjelman hankkeista, Helsingin ja Espoon maahanmuuttajapalveluista sekä HUS Psykiatriasta sekä järjestöistä. 

Asiakkaiden näkökulmia saatiin kokemusasiantuntijoilta, asiakaskyselyllä sekä haastattelemalla sosiaaliseen kuntoutukseen osallistuneita asiakkaita. 

Lisätietoja

Tytti Hytti 
Erikoissuunnittelija
040 334 0821
tytti.s.hytti(at)hus.fi www.socca.fi/sosiaalinenkuntoutus

Palaa otsikoihin