On tärkeä nähdä ihminen pitkäaikaistyöttömän työkyvyn tukemisessa

Soccan Sosiaalisen kuntoutuksen verkoston ja HUS Hyvä kierteen Pitkäaikaistyöttömien verkoston webinaarissa 13.5.2022 oli koolla 170 sosiaali- ja terveysalan sekä työllisyyspalvelujen ammattilaista Uudeltamaalta. Keskeiset teemat olivat vaikeasti työllistyvän henkilön tuen tarpeiden tunnistaminen, palvelupolulla eteneminen ja monialainen yhteistyö. Kirjoitukseen olemme koonneet tilaisuuden puhujien avainkohtia sekä kommenttipuheenvuoroissa ja keskusteluissa nousseita asioita.

- Yhteisiä foorumeita tarvitaan kehittämiselle. Sosiaalinen kuntoutus on yksi sosiaalihuollon työkyvyn tuen keinoista, jota pitää kehittää hyvinvointialueilla. Toimimme eri tahojen yhteen tuojana ja nyt olemme koonneet voimia pitkäaikaistyöttömyyden äärelle, Soccan sosiaalisen kuntoutuksen verkoston koordinaattori, erikoissuunnittelija Tytti Hytti kertoi avauspuheenvuorossaan.

HUS Hyvä Kierre -projektin verkostokoordinaattori Elina Kontion mukaan pitkäaikaistyöttömyyden taustalla on usein monenlaisia, toisiinsa kietoutuneita tekijöitä. Siten myös avun ja tuen tulee olla monialaista ja -ammatillista. Hyvä kierre pitkäaikaistyöttömien verkoston teemoina ovat erityisesti vaikeasti työllistyvien osallisuuden ja yhteiskuntaan kiinnittymisen vahvistaminen.

Esimerkkiasiakas Eemeli herätti keskustelua

Tilaisuudessa havainnollistettiin pitkäaikaistyöttömän asiakaspolkua esimerkkiasiakas Eemelin avulla. 37-vuotias Eemeli on pitkäaikaistyötön, jolla on erilaisia haasteita terveydessä ja elämänhallinnassa. Tarina oli laadittu ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden yhteistyössä. Eemelin tarinan esittivät Helsingin sote-palveluiden, työllisyyspalveluiden sekä Kelan ammattilaiset.

Asiakkaan motivaatio koettiin kommenttipuheenvuoroissa avaintekijäksi kuntoutumisessa ja työllistymisessä. Kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen palveluissa voi auttaa tuomaan asiakkaan motivaatiota esiin. Tuomas Ernamo toimii kokemusasiantuntijana KAP Vantaa -hankkeessa. Hän korosti luottamuksen merkitystä asiakkaan ja ammattilaisen välillä.

- Luottamus on tärkeää kuntoutukseen sitoutumisen kannalta. Ensimmäisessä tapaamisessa ihminen pohtii, onko ammattilainen osaava ja luotettava. Rinnalla kulkeva ammattilainen on hieno juttu, jos sellaiseen on mahdollisuus. Asiakkaan verkostopalaverissa pitää olla tarkkana, että asetelma ei ole ”ammattilainen – asiakas”. Ettei ihmisen tarvitse pelätä, mitä minusta nyt päätetään, Ernamo sanoi.

Kuntoutuminen on hidas prosessi

Kuntoutumisen prosessit ovat usein hitaita vaikeasti työllistyvillä; toivoa ylläpitävä työote on tärkeää. Toipumisen aikajänne voi olla todella pitkä; itsetunto rakentuu hitaasti.  Kuntoutumista hidastaa, jos ihminen nähdään kasana ongelmia, eikä nähdä ihmistä siellä takana. Keskeistä on asiakkaan osallisuus omassa prosessissaan.

-Itselläni meni vuosia kuntoutua työkykyiseksi. Käänteentekevä juttu oli, kun löysin itselleni sopivan koulutuksen ja merkityksellisyyden elämälle. On hyvä muistaa, että Eemelin asiat ovat hänen omia asioitaan. Nurinkurista on, jos ajatellaan että ammattilaiset pitävät yllä osallisuutta, Ernamo totesi. 

Talous ja terveys ovat avaintekijöitä

Keskusteluissa nousi taloudellisen puolen merkitys. Taloudellinen turva on asiakkaan kannalta keskeinen muutokseen motivoiva tekijä. Kun talous on kunnossa, niin sen jälkeen voi rakentaa muita asioita. Tavoitteiden tulee olla todella konkreettisia, esimerkiksi karenssin välttäminen voi olla ensimmäinen, oleellinen tavoite.

Velka- ja talousneuvontaan ei saada tarpeeksi ohjausta ja tukea. Velkaneuvonnan kanssa toivottiin tiiviimpää yhteistyötä. Velka-asioiden selvittämisessä kokemusasiantuntijoiden apu on myös oleellista. Kun ”velkamöykky” saadaan purettua, se voi olla tärkeä käännekohta kuntoutumisen ja työllistymisen polulla.

Kirkkonummen työllistymispalvelut Toimarista Thijs Verbrugghe ja Merja Lagerqvist esittelivät Työtä vailla olevien terveystarkastuspolkua, jossa asiakkaille tehdään terveystarkastus ja palvelunohjaus. Toimarissa on monialaiset palvelut saman katon alla. Aktivointisuunnitelman jälkeen asiakkaat ohjataan tarvittaessa terveystarkastukseen.

Pekka Sinisalo Kirkkonummen Ohjaamosta ja Vauhdittamosta kertoi, että korona-aikana he pitivät ovensa auki. Moni asiakas olisi jäänyt neljän seinän sisälle, jos lähitoiminta olisi laitettu kiinni. Keskusteluissa pohdittiin, voisiko kuntien palveluissa olla enemmän aikuisten Vauhdittamoita.

Järjestöillä on tärkeä rooli asiakkaan ja järjestelmän yhteen tuomiselle. Työttömien Keskusjärjestön Terveydeksi 2.0-hankkeen Ulla-Maija Kopra ja Veera Luoto edustajat toivat esille, että työttömien terveystarkastus ja työ- ja toimintakyvyn arviointi ovat vähän tunnettuja asiakkaiden oikeuksia. Kuntoutumisen ja työllistymisen polulla on helpompi edetä, kun terveydentila on kartoitettu.

Diagnoosi auttaa eteenpäin. Huomion tulisi pysyä ihmisessä

-Olennaista ei ole sairaus, joka ihmisellä on, vaan ihminen, jolla on sairaus, sanoi TAYSin kuntoutusylilääkäri Virpi Heikkinen. Puheenvuoro käsitteli pitkäaikaistyöttömien työ- ja toimintakyvyn moniammatillista arviointia ja tukemista.

Pitkäaikaistyöttömät ovat heterogeeninen joukko ihmisiä. Heikkinen toivoi huomion kohdistamisesta diagnooseista ihmisiin. Kuntoutuksen tulisi olla kokonaisvaltaista, jossa ihminen nähdään psyko-fyysis-sosiaalisena kokonaisuutena biopsykososiaalisen mallin mukaisesti. Hänen mukaansa ICF-viitekehys on tärkeä käytännön työväline kuntoutuksessa.

Oleellista on sujuvoittaa palveluissa etenemistä. Usein diagnoosien ja lausuntojen saaminen kestää kauan, mikä vaikeuttaa asiakkaan etenemistä palveluissa ja tukitoimissa.

- Terveydenhuollossa tarvitaan lisää osaamista työkyvyn arvioimiseen ja ammatillisen kuntoutuksen asioihin, Heikkinen pohtii.

Palvelupolulla tarvitaan tukea ja rinnalla kulkua

- Palvelujärjestelmässä on valta määrä toimijoita ja keskeistä on lisätä asiakkaan rinnalla kulkijoita. Esimerkiksi Työkykyohjelman myötä saadaan lisää työkykykoordinaattoreita, jotka auttavat asiakasta etenemään palvelukokonaisuudessa. Myös sosiaalinen kuntoutus, ennen monia muita diagnoosiin perustuvia kuntoutusmuotoja ja joskus myös niiden rinnalla, auttaa asiakasta eteenpäin kuntoutumisen polulla, Tytti Hytti sanoo.

Palveluiden oikea-aikaisuus on oleellista. Jos palveluita tarjotaan ennenaikaisesti, ne eivät ole avuksi asiakkaalle. Liian usein palveluihin pääsyä joutuu odottamaan liian pitkään.

- Joskus tarvitaan paljon peruselämänhallintaa tukevia ja vahvistavia toimia ennen kuin voidaan lähteä varsinaisiin koulutus- tai ammatillisiin suunnitelmiin. Tarvitaan onnistumisen kokemuksia ja asiakkaan osaamisen tunnistamista, jolle voidaan rakentaa tulevaisuuden suunnitelmia, Tytti Hytti ja Elina Kontio toteavat.

Tilaisuudessa kuultiin myös THL:n Heli Valkeisen puheenvuoro työikäisten kuntoutus tulevaisuuden sote-keskuksissa. THL:n Jarno Karjalainen työkykyohjelma esitteli työllistymisen ja työkyvyn tuen tiimiä sote-keskuksissa palvelukokonaisuutta.

Teksti: Henna Tarjanne-Lekola

Kuvitus: Tussitaikurit

Webinaari Monialainen yhteistyö ja kuntoutus pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukena 13.5.22  materiaalit (linkki).

Pääkaupunkiseudun sosiaalisen kuntoutuksen verkosto, Socca (linkki)

HUS Hyvä kierre -projekti: www.hus.fi/hyvakierre

Palaa otsikoihin