Lausunto: Toimeentulotuen asumismenoihin kohdistuvia tiukennuksia ei tulisi toteuttaa

Hallitus tavoittelee säästöjä esittämällä tiukennuksia asumismenoihin liittyvään sääntelyyn. Esitetyillä lakimuutoksilla olisi kielteisiä vaikutuksia erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ja viimesijaista tukea hakevien henkilöiden elämään.

Hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on ehkäistä ja poistaa asunnottomuutta. Säästö toimeentulotukimenoissa voi kuitenkin lisätä asunnottomuutta, syrjäytymistä ja eriarvoisuutta. Muutokset kohdistuisivat erityisesti henkilöihin, joilla on luottotietomerkintöjä tai elämänhallinnan haasteita. Esityksen mukaan häätöjen määrä, tilapäismajoituksen tarve ja ruoka-avun tarve lisääntyisivät.

Esityksessä edullisemman asunnon löytymisen määräajaksi säädettäisiin kolme kuukautta. Aina hakijoilla ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia löytää itse edullisempaa asuntoa. Varsinkin suurimmissa kaupungeissa kohtuuhintaisia julkisia vuokra-asuntoja on lähes mahdotonta saada nopealla aikataululla. Osa työkykyisistä hakijoista voisi esim. joutua muuttamaan halvemman asunnon perässä toiselle paikkakunnalle, missä ei ole mahdollista suorittaa opintoja tai työllistyä. 

Esityksessä ei ole arvioitu eri etuuksien heikentämisen yhteisvaikutusta erityisesti pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaviin.

Kelassa tärkeää säilyttää kokonaisharkinta

Esitys kaventaisi Kelan harkintavaltaa, mutta edellyttäisi erityisryhmien kohdalla tarkkaa harkintaa, jotta asiakkaiden oikeudet toteutuisivat yhdenvertaisesti. Osa esityksen mukaisista erityisistä perusteista, esimerkiksi alentunut toimintakyky, ovat vahvasti tulkinnanvaraisiaja vaativat asiakaskohtaista arviointia.

Esitys vaikuttaisi myös lapsiperheisiin, joilla ei ole lainkohdassa tarkoitettuja erityisiä tarpeita. Kelassa olisi tärkeää säilyttää yksilöllinen, ruokakunnan tilanteen huomioiva kokonaisharkinta, jolla voidaan mm. ennaltaehkäistä toimeentulotuen hakijoiden elämäntilanteiden kriisiytymistä, yksilöiden ja perheiden pahoinvointia, syrjäytymiskehitystä sekä muiden palveluiden tarvetta. 

Esityksessä todetaan, että muutoksilla voi olla hyvinvointialueille kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia johtuen mm. täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen hakemusmäärien kasvusta. Myös lausuntatyötä tulisi mahdollisesti lisää Kelan harkintavallan kaventuessa. Nämä lisätehtävät kuormittaisivat hyvinvointialueita entisestään. 

Asiakkaiden näkökulmasta byrokratia, epävarmuus ja useammalla luukulla asioinnin tarve lisääntyisi. Esityksen toteutuessa olisi tärkeää lisätä ja resursoida varhaisen tuen ja neuvonnan palveluja sekä kuntien, Kelan ja hyvinvointialueiden yhteistyötä. 

Lisätietoja:

Lausunto hallituksen esitykseen toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta

erikoissuunnittelija Rosa Hossain-Karhu
p.040 480 8716, rosa.hossain-karhu(at)hus.fi

Palaa otsikoihin