Lausunto: Jälkihuollon ikärajan muutoksissa otettava huomioon tutkimustieto ja vaikutusten arviointi

Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Socca antoi lausunnon hallituksen esitysluonnokseen jälkihuollon ikärajan laskemisesta. Esitysluonnoksen mukaan lastensuojelun jälkihuollon ikäraja laskettaisiin nykyisestä 25 vuodesta 23 vuoteen. Socca korostaa, että jälkihuoltoa on tärkeää kehittää sisällöllisesti kansallisesti yhdenmukaiseksi ja mahdolliset muutokset ikärajoihin tulisi tehdä harkiten tutkimustietoon ja vaikutusten arviointiin perustuen.

Jälkihuollolla tuetaan erityistä asiakasryhmää. Jälkihuoltoon oikeutetut ovat heikoimmassa asemassa olevia nuoria, joiden kiinnittyminen palveluihin ja tarjottuun apuun on usein kiintymissuhdehaasteiden tai muiden kuormittavien riskitekijöiden takia heikompi kuin muiden samanikäisten nuorten. 

Jälkihuollossa nuorta tuetaan asumisessa, koulutukseen ja työelämään siirtymisessä ja niissä pysymisessä sekä sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn, terveyden ja toimeentulon ylläpitämisessä. Joskus nuori ei ole valmis ottamaan jälkihuollon palvelua vastaan heti täysi-ikäistyttyään, joten palvelu on oikea-aikaista vasta vuosia myöhemmin.

Jälkihuollon ikärajaa nostettiin 21 vuodesta 25 vuoteen 1.1.2020 voimaan tulleella lastensuojelulain muutoksella. Ikärajan nostoa perusteltiin sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnöissä muuan muassa sillä, että moni nuori syrjäytyy jälkihuollon päättyessä. 

Vuoden 2020 alussa voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen ei ole julkaistu selvityksiä tai tutkimuksia ikärajan noston vaikutuksista nuorten syrjäytymiseen tai jälkihuollon sisällöllisen kehittämisen näkymistä.  

On tärkeää antaa jälkihuollon ammattilaisille työskentelyrauha luoda jälkihuoltonuorille luottamus yhteiskunnan palveluihin sen sijaan, että jälkihuolto-oikeutta koskevaa ikärajaa muutetaan muutaman vuoden välein ilman tutkimukseen perustuvaa tietoperustaa tai vaikutusten arviointia. Huomionarvoista on, etteivät kaikki jälkihuoltoon oikeutetut nuoret ota sitä vastaan lainkaan ja osa vastaanottaa jälkihuollon palvelua lyhyemmän ajan kuin mitä nykyinen ikäraja mahdollistaisi. 

Hallituksen esitysluonnoksessa todetaan, että jälkihuollon laajuus ja toimintamallit eivät ole valtakunnallisesti yhdenmukaisia, ja käytännön toteutus riippuu hyvinvointialueesta. Luonnoksen perusteluissa todetaan myös, että kattavia tilastoja siitä, mitä palveluja jälkihuoltona järjestetään tai mitkä jälkihuollon kokonaiskustannukset ovat, ei ole kansallisesti saatavissa. 

Lisäksi esitysluonnoksessa tuodaan esiin se tiedossa oleva asia, ettei jälkihuollossa aina ole riittävästi yhteen sovitettuja tukitoimia ja -palveluja tai vierellä kulkijoita tiivistä tukea tarvitseville nuorille. Lastensuojelun jälkihuollon yhtenä tärkeänä onnistumisen edellytyksenä on kuitenkin pidetty juuri rinnalla kulkevan aikuisen tukea.

Jälkihuollon merkitystä nuoren sitoutumisessa muiden hallinnonalojen palveluihin ei ole selvitetty. Ikärajan laskemisen laajempia taloudellisia vaikutuksia, esimerkiksi käyttämättä jääneiden palveluiden osalta, ei siten tiedetä.  

Lisätietoja:

Lausunto hallituksen esitysluonnokseen lastensuojelulain ja varhaiskasvatuslain muuttamisesta (pdf)

erikoissuunnittelija Anu Virtanen

Palaa otsikoihin