Soccan uutiset
16.6.2023
Lastensuojelu lapsen etuna (ETU) -hankkeen tuloksista julkaistu kolme artikkelia
Artikkelit käsittelevät lapsen tilanteen arviointia lastensuojelussa asiakasturvallisuuden ja laadun näkökulmasta, COVID-19-pandemian aiheuttamia muutoksia lapsen tilanteen arvioinnissa sekä vieraskielisten lasten hyvinvoinnin arviointia.
_-tutkimuksen_tuloksia.jpg)
Lapsen tilanteen arviointi lastensuojelussa asiakasturvallisuuden ja laadun näkökulmasta
Artikkelissa tutkitaan sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä lapsen tilanteen arvioinnista ja sen laadusta lastensuojelussa. Arviointi on kriittistä, koska sen pohjalta ratkaistaan ja tehdään päätös työskentelyn etenemisestä lapsen ja perheen kanssa. Arviointia lähestytään laadun, virheiden ja epäkohtien tunnistamisen näkökulmasta. Tarkastelu pohjautuu sosiaalityöntekijöille osoitettuun kyselyyn (N=210).Analyysi osoitti laadukkaan arvioinnin ja asiakkaan oikeuksien toteuttamisen välisen yhteyden. Myös arviointiin käytettävällä riittävällä ajalla oli yhteys laatuun. Arviointi oli sosiaalityöntekijöiden mielestä laadukasta, vaikka työpaikalla ei ollut tai sosiaalityöntekijöillä ei ollut tietoa työpaikan käytännöistä arvioida laatua, puutteita tai virheitä.
Tämä herättää kysymyksen sosiaalityöntekijöiden ja organisaatioiden laatu- ja virhetietoisuudesta. Tämän vuoksi on tarpeen selkiinnyttää lastensuojelussa arvioinnin laatuun ja osaamiseen liittyviä tekijöitä osana asiakasturvallisuuden kehittämistä.
Jaakola, Anne-Mari & Pösö, Tarja (2022)
Lapsen tilanteen arvioiminen lastensuojelussa: analyysia asiakasturvallisuuden ja laadun näkökulmasta.
Janus 30(4), 359–375.
Tutustu artikkeliin tästä
COVID-19-pandemian aiheuttamat muutokset lapsen tilanteen arviointiprosessiin
Artikkelissa tarkastellaan sitä, millaisia muutoksia COVID-19-pandemia on aiheuttanut lapsen tilanteen arviointiin lapsi- ja perhepalveluissa sekä lastensuojelussa pohjaten esihenkilöhaastatteluihin. Tuloksista nousi kolme teemaa: etäyhteyksien käytön lisääntyminen, sosiaali- ja terveyspalveluihin pääsyn ja arvioinnin määräaikojen venyminen sekä riskien arvioinnin monimutkaistuminen.Heino, Eveliina & Veistilä, Minna & Lamponen, Tuuli (2023)
Changes to assessments of child well-being brought about by the COVID-19 pandemic – Finnish family services and child welfare services supervisors’ perspective. (COVID-19-pandemian aiheuttamat muutokset lapsen tilanteen arviointiprosessiin – Lapsi- ja perhepalveluiden sekä lastensuojelun esihenkilöiden näkökulmia)
European Journal of Social Work.
Tutustu artikkeliin tästä
Näkemyksiä vieraskielisten lasten hyvinvoinnin arvioinnista
Artikkelissa tarkastellaan lapsi- ja perhepalveluiden ja lastensuojelun esihenkilöiden näkemyksiä vieraskielisten lasten hyvinvoinnin arvioinnista. Tuloksena oli neljä kehystä, joilla kuvataan arvioinnin tekemistä vieraskielisten perheiden kanssa.Työn erityispiirteiksi tunnistettiin kielen, kulttuurin ja integraation kehykset. Toisaalta arviointia kuvattiin universaalikehyksen kautta, jossa haastateltavat näkivät arvioinnin käytäntöjen olevan kaikille samoja erityispiirteistä huolimatta.
Esihenkilöt käyttivät eri kehyksiä kuvatakseen työtään useista eri näkökulmista sekä reflektoidakseen käytännön haasteita, joita he kohtaavat arviointiprosessissa.
Heino, Eveliina & Jäppinen, Maija & Veistilä, Minna (2023)
Assessments of foreign language-speaking children’s well-being in Finland: a frame analysis of child welfare and family service supervisors’ accounts
Nordic Social Work Research
Tutustu artikkeliin tästä
Lisää tuloksia tulossa!
Lisää tutkimuksen julkaisuja on tulossa Soccan verkkosivuille loppuvuoden aikana. Koko tutkijaryhmän keskeisimpiä havaintoja on koottu tutkimusjohtaja Tarja Pösön blogiin ETU-tutkimus päättyi – yksi kysymys ylitse muiden edelleen avoinnaTietoa tutkimuksesta
ETU-tutkimuksen tavoitteena oli vuosina 2021-2022 selvittää lapsen tilanteeseen liittyvää tietoa, ymmärrystä ja tulkintoja, kun arvioidaan lastensuojelun tarvetta. Kiinnostuksen kohteena olivat sosiaalityöntekijöiden ja muiden ammattilaisten arviot lapsesta lastensuojelussa ja sen rajapinnoilla. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin kokemusasiantuntijoiden näkemyksiä. Vastauksia etsittiin kysymyksiin, miten, missä ja kenen lasta ja perhettä tulee tukea sekä edellyttääkö lapsen tilanne lastensuojelun vai lapsi- ja perhepalveluiden toimia.VTR-rahoitteisesta tutkimuksesta vastasi Tampereen yliopisto ja hallinnollisesta kokonaisuudesta Socca. Tutkimus tehtiin yhteistyössä sosiaalialan osaamiskeskusten ja niiden toteuttamien lastensuojelun kehittämisohjelmien kanssa.
Lisätietoja
Jenni RepoTutkija
050 514 3153
jenni.repo(at)tuni.fi