Etäkuntoutuksen ja digisosiaalityön mahdollisuudet teemana Uudenmaan sosiaalisen kuntoutuksen verkoston työpajassa

Uudenmaan sosiaalisen kuntoutuksen verkoston 13.9.2024 järjestettyyn työpajaan kokoontui 50 osallistujaa: aikuissosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen ammattilaisia, esihenkilöitä, kehittäjäasiakkaita ja oppilaitoskumppaneita. Tilaisuudessa esiteltiin tutkimustietoa ja käytännön kokemuksia etä- ja hybridipalveluista sekä digitaalisuuden hyödyntämisestä. Työpaja oli osa sosiaalisen kuntoutuksen laadun ja vaikuttavuuden työpajasarjaa.

Etäpalvelut saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden mahdollistajina

Korona-ajasta ja tilanteesta, jossa lähityö muutettiin digitaaliseksi "yhdessä yössä", on kulunut jo aikaa. Sen jälkeen etätyöskentelyä ja digitaalista sosiaalityötä on jäsennetty monin tavoin (esim. THL 2023; Stenberg & Parkkila 2023; Mäkeläinen 2022). Hyvinvointialueilla etätyöskentely on erityisen ajankohtaista, sillä pitkät välimatkat ja julkisen liikenteen puutteet korostavat uusien palveluinnovaatioiden tarvetta. Etätyöskentely voi vastata asiakkaiden tarpeisiin myös silloin, asiakkailla on sosiaalisten tilanteiden jännitystä, liikkumisvaikeuksia tai sitovia arjen velvoitteita, jotka estävät perinteisiin palveluihin osallistumisen.

Kohti asiakkaan osallisuutta edistävää etäpalvelua

Etäpalveluiden huolellinen suunnittelu on tärkeää, sillä perinteiset toimintamallit eivät useinkaan sovi suoraan etäympäristöön. Asiakkaat ja kokemusasiantuntijat kannattaa ottaa mukaan suunnitteluun, jotta palvelut vastaavat heidän tarpeisiinsa. Itä-Uudenmaan suunnittelema etäpalvelu on tästä hyvä esimerkki. Se pohjautuu  THL:n sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalliin sekä tutkimukselliseen kehittämistyöhön (Haimi 2024).

Heidi Haimin YAMK-työ hahmottelee osallisuutta edistäviä käytäntöjä sekä asiakkaiden että työntekijöiden näkökulmasta. Asiakkaiden osallisuus on merkittävä tekijä kuntoutusprosessin laadussa, ja etäkuntoutus voi olla keino lisätä asiakkaan päätösvaltaa ja osallisuutta.

Osallisuutta tukevan etäkuntoutuksen keskeisiä elementtejä ovat asiakkaan selkeät ja motivoivat tavoitteet, yksilöllisyys, selkeä tieto etäkuntoutuksen sisällöstä, riittävä teknologiaosaaminen, tietoturva, tutut ammattilaiset ja luottamus sekä ryhmäytyminen ja yhteenkuuluvuus muiden osallistujien kanssa.

Myös ammattilaisten vuorovaikutusosaaminen, läsnä oleva, positiivinen ja turvallinen ilmapiiri, rauhallinen ympäristö, aika tottua etätyöskentelyyn, päätöksentekoon osallistuminen sekä monipuolinen ja helppo sisältö tukevat asiakkaan osallisuuden kokemusta.

Kasvokkaisten ja etäkohtaamisten yhdistäminen

Itä-Uudenmaan etäkuntoutuksen pilotissa asiakkaat osallistuvat kolmen kuukauden ajan viikoittain suljettuun etäryhmään ja kolmeen lähitapaamiseen. Ryhmässä harjoitellaan muun muassa digitaitoja, käytetään luovia menetelmiä ja esitellään palvelu- ja toimintavaihtoehtoja. Yksilötapaamisia järjestetään ryhmän osallistujille tarpeen mukaan, ja asiakkaiden edistymistä arvioidaan EuroHIS-8-elämänlaatumittarilla.

Länsi-Uudenmaan työllistymistä edistävissä palveluissa sosiaalista kuntoutusta tarjotaan hybridimallina, joka yhdistää joustavasti etä- ja läsnätapaamiset asiakkaan tarpeiden mukaan. Etämuodot, kuten puhelut, tekstiviestit ja Teams-tapaamiset, toimivat tärkeinä työkaluina osana kuntoutuspolkua. Työskentelyn aikana asiakas voi esimerkiksi lähettää työntekijälle kuvia arjen tehtävistä tai ottaa yhteyttä spontaanisti tapaamisten välissä. Pienryhmät ovat havaittu toimivammiksi kuin isommat ryhmät etäyhteyksin.

Virtuaalinen oppimisympäristö avaa uusia mahdollisuuksia

Helsingissä Virtuaaliverstas tarjoaa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille mahdollisuuden osallistua etätyötoimintaan. Sieltä asiakas saa konkreettisia vinkkejä oman hyvinvoinnin edistämiseen sekä digitaitoja ja rohkeutta tietotekniikan käyttämiseen. Toiminta lisää myös sosiaalisia kontakteja ja vertaistukea sekä antaa vinkkejä työkyvyn ylläpitämisestä ja opiskelu- ja työmahdollisuuksista. Tulevaisuudessa selvitetään myös, miten Virtuaaliverstas voisi hyödyttää sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaita.

Kokemustarinatuokiot verkossa

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat voivat osallistua Teams-tuokioihin, joissa kokemusasiantuntijat jakavat tarinoitaan. Marika Aallon YAMK-opinnäytetyöprosessin tuloksena syntyneen idean tavoitteena on vähentää stigmaa, tukea identiteettityötä, vahvistaa asiakkaiden toimijuutta sekä tarjota vertaistukea. Verkko-osallistuminen myös madaltaa kynnystä osallistua turvallisesti kotoa käsin. Työpajaan osallistunut asiakas kertoi saaneensa tuokiosta rohkeutta ja toivottomuuden tunteen vähentyneen, mikä kannusti häntä osallistumaan myös muihin ryhmiin.

Digitaalista yhteisöllisyyttä somen ja pikaviestimien avulla

Laurean lehtorit Kaijus Varjonen ja Lassi Virtanen virittivät pohtimaan digitaalisen yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentamista. Länsi-Uudenmaan ja järjestöjen ylläpitämässä asukastila Kivenkolossa hyödynnetään aktiivisesti sosiaalista mediaa yhteisöllisyyden rakentamisessa.  Selkeä ja helposti lähestyttävä viestintä on lisännyt toiminnan näkyvyyttä ja tuonut uusia kävijöitä sekä yhteydenottoja. Myös kotoa käsin on voinut tuntea kuuluvansa yhteisön toimintaan. Kivenkolon WhatsApp yhteisöt tarjoavat myös uusia osallistumismahdollisuuksia. Tärkeitä ovat yksinkertaiset asiakaslähtöiset pienet kokeilut ja niistä oppiminen.

Seuraavat verkoston Teams-työpajat laadun ja vaikuttavuuden teemasta

15.11 klo 8.30–12 Päätöstilaisuus hybridinä, etäosallistuminen  

 Muista myös Valtakunnalliset sosku-kahvit www.socca.fi/sosku-kahvit

Mikä on Uudenmaan sosiaalisen kuntoutuksen verkosto? 

Uudenmaan sosiaalisen kuntoutuksen verkosto tukee sosiaalisen kuntoutuksen ja suunnitelmallisen aikuissosiaalityön alueellista kehittämistä. Verkostossa jaetaan valtakunnallisia ja paikallisia hyviä käytäntöjä sekä kehittämistuloksia ja tuoretta tutkimustietoa.

Soccan koordinoima verkosto aloitti toimintansa pääkaupunkiseudulla vuonna 2020. Vuosina 2023–2024 toimintaa jatketaan Helsingissä, Länsi-Uudellamaalla ja Vantaa-Keravalla. Työpajat ovat avoimia kaikille hyvinvointialueille.

Lisätietoa verkostosta www.socca.fi/sosiaalinenkuntoutus

Lähteet

• Haimi, Heidi (2024) Etäkuntoutuskäytäntöjen kehittäminen sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaiden osallisuuden edistämiseksi. YAMK-työ.
• Mäkeläinen Paula (2022) Voimavarakeskeinen digitaalinen sosiaalityö ja hyvät käytännöt  sosionomi AMK-lopputyö
• Mäntykenttä, (Marjo 2023) Vuorovaikutus digitalisessa sosiaalityössä, Pro Gradu-tutkielma, kirjallisuuskatsaus, Sosiaalityö
• Socca (2020) Etänä tehtävä sosiaalinen kuntoutus -Tiedonkeruu aikuissosiaalityön työskentelytavoista kevään 2020 poikkeustilan aikana - työntekijöiden ajatuksia poikkeusajan työskentelystä
• Socca (2020) Miten sosiaalisessa kuntoutuksessa voi hyödyntää etäkuntoutuksen ja digisosiaalityön mahdollisuuksia- opas Socca
• Stenberg & Parkkila (2023) Opas etäkuntoutuksen käytännön toteutukseen (Kela)
• THL 2023 Digiosallisuuden edistäminen –osallisuuden edistämisen malli
• Varjonen, Kaijus ja Virtanen, Lassi (2024) Ylimääräistä vaivaa vai aidosti uusi mahdollisuus – Näkökulmia digitaalisen yhteisöllisyyden rakentamiseen aikuissosiaalityössä. Laurea Journal.
• Varjonen, Kaijus ja Virtanen, Lassi (2023) Digitaalinen oppijakokemus – 8 tapaa opiskelijan aktivointiin opintojakson aikana. Laurea Journal.

Lisätietoja:

Tytti Hytti
erikoissuunnittelija
040 334 0821 
tytti.s.hytti(at)hus.fi

Palaa otsikoihin