Soccan uutiset

27.9.2023

Asiakkaan itsearviointimittarit teemana Uudenmaan sosiaalisen kuntoutuksen verkoston työpajassa

Uudenmaan sosiaalisen kuntoutuksen verkoston 22.9. järjestettyyn Teams-työpajaan kokoontui noin 80 aikuissosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen ammattilaista ja esihenkilöä Uudenmaan hyvinvointialueilta ja Helsingistä. Tilaisuus oli osa verkoston työpajasarjaa sosiaalisen kuntoutuksen laadusta ja vaikuttavuudesta.

Tilaisuudessa esiteltiin kaksi itsearviointimittaria: EuroHIS-8 elämänlaatumittari sekä Aikuisväestön hyvinvointimittari, joita molempia on pilotoitu osana sosiaalista kuntoutusta Uudellamaalla. Samalla kuultiin myös käytännön kokemuksia siitä, miten ja miksi mittareita kannattaa hyödyntää osana asiakastyötä. Lisäksi työpajassa saatiin tietoa myös TOIMIA-tietokannasta sekä sosiaalisen toimintakyvyn mittaamisesta.

Hyvinvointialueilla kaivataan tukea sosiaaliseen kuntoutukseen sopivien mittareiden valintaan

Työpajan keskusteluissa painotettiin, että hyvinvointialueilla tarvitaan tukea toimivan mittarin valintaan. Lisäksi kaivataan hyvinvointialuetasoista pohdintaa ja päätöksiä mittareiden käyttöönotosta.

Työpajasarjaa kiiteltiin uusien näkökulmien ja käytännön kokemusten esittelystä erilaisiin mittareihin liittyen. Tärkeänä pidettiin mittareiden sähköistä täyttömahdollisuutta, kieliversioita sekä mahdollisuutta saada tietojärjestelmästä ryhmätason vaikuttavuustietoa. Todettiin, että mittareiden käyttöönotossa tulisi päästä pienimuotoisista kokeiluista laajempaan koekäyttöön, jonka tukena voisivat olla myös kokemusasiantuntijat.

Organisaatiossa tarvitaan lisäksi konkreettisia ohjeistuksia mittareiden käyttämiseen. Mittareiden käyttäminen ei saa olla yksittäisten työntekijöiden vastuulla. Esihenkilöiden tulee huolehtia ammattihenkilöiden mittareiden käyttöä koskevasta riittävästä osaamisesta sekä siitä, että mittaamisen toimintakäytännöt ovat mahdollisimman yhteneväiset.

TOIMIA tueksi mittareiden valintaan ja arviointiosaamisen kehittämiseen

Erityisasiantuntija Sakari Kainulainen Diakonia-ammattikorkeakoulusta kertoi TOIMIA-verkostosta, joka on toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto. TOIMIA kehittää ja yhtenäistää toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin käytäntöjä, tekee suosituksia sekä arviointeja ja kerää perustietoja toimintakykymittareista. Verkoston työ tulee näkyväksi TOIMIA-tietokannassa, jonne on kerätty toimintakykymittareita ja suosituksia.

Sosiaalisen kuntoutuksen kannalta ajankohtaista on käynnissä oleva päivittäminen suosituksesta sosiaalisen toimintakyvyn arvioinnista ja mittaamisesta väestötutkimuksissa ja kliinisessä työssä. Aiemmin suositus koski vain väestötutkimuksia. Sosiaalisen kuntoutuksen arvioinnissa on tärkeää nähdä sosiaalinen toimintakyky osana laaja-alaista toimintakykyä ja huomioida miten eri toimintakyvyn osa-alueet vaikuttavat toisiinsa. Tärkeää on myös ymmärtää mistä sosiaalisen toimintakyvyn kokonaisuus muodostuu. Sosiaalinen toimintakyky sisältää kaksi tarkasteltavaa ulottuvuutta: ihminen vuorovaikutussuhteissaan sekä ihminen aktiivisena toimijana ja osallistujana yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Tämä ilmenee esimerkiksi arjessa selviytymisenä, sosiaalisena aktiivisuutena ja osallisuuden kokemuksina.

Geneerisiä vai spesifejä mittareita?

Liisa Penttinen THL:sta esitteli EuroHIS-8 elämänlaatumittaria, joka on yksi geneerisistä aikuisen toimintakyvyn itsearviointimittareista osana Aikuisten toimintakyvyn itsearviointi kuntoutumistarpeen tunnistamisessa ja kuntoutumisen seurannassa -suositusta. EuroHIS-8 mittaria kokeiltiin osana THL:n sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin pilotointia joillakin hyvinvointialueilla. Kokemukset ovat olleet hyvinvointialueilla erilaisia ja niistä voi lukea lisää THL:n artikkelijulkaisusta, joka julkaistaan Tulevaisuuden sote: Vaikuttavat sosiaalityön toimintamallit verkkotapahtumassa.

Helsingin pilotissa hyvänä pidettiin mittarin helppoutta ja nopeaa täyttämistä. Toisaalta keskusteluissa tuli esille sosiaalihuollon näkökulmasta tarve saada riittävän ”syvää” ja kokonaisvaltaista tietoa. Yleiselle tasolle jäävä tieto ei välttämättä auta pääsemään kiinni asiakkaiden tarpeisiin.

Geneeristen mittareiden ohella voidaan tarvita asiakasryhmäkohtaisia spesifejä mittareita. Tuotiin esiin, että usein juuri sosiaalisessa kuntoutuksessa on enemmän aikaa ja mahdollisuutta pidemmänkin mittarin käyttämiseen. Tutkittuja sosiaalisen toimintakyvyn mittareita löytyy TOIMIA-tietokannasta koko joukko. Työikäisen väestön osalta muun muassa AUDIT-kysely, koettu yksinäisyys, Osallisuusindikaattori, GAS-menetelmä, Kykyviisari® ja 3X10D-elämäntilannemittari.

Kaikki toimivat mittarit eivät vielä ole TOIMIA-tietokannassa ja Sakari Kainulainen toivoikin lisää sosiaalialan mittareita TOIMIAN sosiaalialan asiantuntijaryhmän arvioitavaksi. Yksi tällainen mittari on Soccan ja pääkaupunkiseudun kuntien kehittämä Aikuisväestön hyvinvointimittari, josta kuultiin hyviä käyttökokemuksia Helsingin ja Vantaan sosiaalisessa kuntoutuksessa ja asunnottomuuspalveluissa toteutettujen pilottien pohjalta

Mittarin käyttäminen on aina vuorovaikutuksellinen tilanne

Mittareiden ja niiden käytön tuntemus tulee olla osa sosiaalialan ammatillista osaamista. Kokemusasiantuntija piti tärkeänä, että asiakkaalle perustellaan aina, miksi mittareita käytetään. Mittareiden käyttämisen tulee tukea kuntoutumista eteenpäin ja käytettävien mittareiden tulee olla perusteltuja asiakastyössä. Lisää toimintakykymittareiden eettisestä käytöstä voi lukea lisää TOIMIA:n suosituksesta toimintakykymittareiden yhdenmukaiseen ja eettiseen käyttöön sosiaalialan asiakastyössä.

Millaista lisäarvoa mittareista voi saada asiakastyön arkeen?

Työpajassa kuultiin, että asiakkaan itsearviointi voi tuoda aitoa lisäarvoa palvelutarpeen arvioinnin ja suunnitelman tekemiseen. Asiakkaan oman itsearvioinnin kautta voidaan saada esille asiakkaalle itselleen merkityksellisiä asioita sekä asiakkaan omaa subjektiivista tietoa ammattilaisten arvioinnin rinnalle.

Usein mittareiden vastauksia on tärkeää laajentaa apukysymysten avulla tai pohtia yhdessä hankalia vastausvaihtoehtoja. Mittarin vastaukset kannattaa käydä yhdessä asiakkaan kanssa läpi pian mittarin täyttämisen jälkeen. Toisinaan kysymykset voivat herättää epämukavia asioita ja on tärkeää tarjota psykososiaalista tukea.

Usein mittarit auttavat tuomaan esille asiakkaan koko elämän skaalan. Ne voivat toimia myös puheeksi oton välineinä. Asiakkailta tulleen palautteen mukaan ne voivat auttaa sanoittamaan ja selkeyttämään omaa elämäntilannetta sekä asettamaan asiakkaille itselleen tärkeitä tavoitteita. Kokonaisvaltainen kartoittaminen auttaa myös välittämään asiakkaan kanssa yhdessä tietoja moniammatilliseen työskentelyyn esimerkiksi terveydenhuollon toimijoille. Rosa Hossain-Karhu Soccasta toi esiin, että Aikuisväestön hyvinvointimittarin yksi hyvä puoli on ollut asiakkaan voimavarojen esiin nouseminen. Myös ne asiat, jotka eivät ole huonosti voidaan ottaa työskentelyn avuksi.

Mittareiden käyttäminen tulisi saada sosiaalisen kuntoutusten laatukriteerien mukaisesti systemaattisesti osaksi asiakasprosessia. Saman mittarin toistaminen väli- ja loppuarvioinnissa auttaa tuomaan esiin asiakkaan edistymistä ja muutosta. Visuaalinen graafi usein tekee muutoksen seuraamisesta asiakkaalle motivoivaa. Mittarin toistaminen voi auttaa myös ottamaan uudelleen puheeksi mahdollisia jumikohtia tai piilossa olleita asioita. Usein mittarit voidaan kokea ylimääräisenä aikaa vievänä lisätyönä. Olisi tärkeää nähdä mittarit yhtenä työvälineinä, jotka tukevat asiakkaan kuntoutumista ja asiakkaan osallisuutta omassa palveluprosessissaan.

Seuraavat verkoston Teams-työpajat laadun ja vaikuttavuuden teemasta

VUOSI 2023

3.11.klo 9–12: Teema asiakaskokemus

VUOSI 2024

26.1. Klo 9–12: Teema tiedolla johtaminen, etätilaisuus esihenkilöille ja kehittäjille

17.5. klo 8.30–12 Teema auki, live-tilaisuus

13.9.klo 9–12 Teema auki, etätilaisuus

15.11 klo 8.30–12 Päätöstilaisuus livenä

Mikä on Uudenmaan sosiaalisen kuntoutuksen verkosto?

Uudenmaan sosiaalisen kuntoutuksen verkosto tukee sosiaalisen kuntoutuksen ja suunnitelmallisen aikuissosiaalityön alueellista kehittämistä. Verkostossa jaetaan valtakunnallisia ja paikallisia hyviä käytäntöjä sekä kehittämistuloksia ja tuoretta tutkimustietoa.

Soccan koordinoima verkosto aloitti toimintansa pääkaupunkiseudulla vuonna 2020. Vuosina 2023–2024 toimintaa jatketaan Helsingissä, Länsi-Uudellamaalla ja Vantaa-Keravalla. Tavoitteena on laajentua tulevaisuudessa myös Itä- ja Keski-Uudellemaalle.

Lisätietoa verkostosta www.socca.fi/sosiaalinenkuntoutus

Lisätietoja:

Terveysportti: TOIMIA-tietokanta

Vaikuttavuusmittarit Vaikuttavuus esiin mittareilla – 3X10D® https://hub.diak.fi/palvelut/vaikuttavuus-esiin-mittareilla-3x10d/

EuroHIS-8-elämänlaatumittari

Aikuisväestön hyvinvointimittari -Socca

Sosiaalisen kuntoutuksen vaikuttavuus – Socca

Tytti Hytti
erikoissuunnittelija
p. 040 334 0821, tytti.s.hytti(at)hus.fi

Palaa otsikoihin

Lisää uutisia uutisarkistossa