Arviointivälineet ja tavoitteen asettelu teemana Uudenmaan sosiaalisen kuntoutuksen verkoston työpajassa

Uudenmaan sosiaalisen kuntoutuksen verkoston 12.6. järjestettyyn Teams-työpajaan kokoontui sata aikuissosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen ammattilaista ja esihenkilöä Uudenmaan hyvinvointialueilta ja Helsingistä. Tilaisuus oli osa verkoston työpajasarjaa sosiaalisen kuntoutuksen laadusta ja vaikuttavuudesta.

Tilaisuudessa kuultiin asiantuntijapuheenvuorot kahdesta arviointivälineestä: AVAIN-mittarista ja GAS-menetelmästä sekä käytiin keskustelua alueellisissa ryhmissä. Työpajan keskeisenä teemana oli arviointivälineet, jotka tukevat tavoitelähtöistä työskentelyä, tavoitteiden asettelua ja tavoitteiden toteutumisen arviointia. Tähän kirjoitukseen olemme koonneet tilaisuuden puhujien avainkohtia sekä kommenttipuheenvuoroissa ja keskusteluissa nousseita asioita.

Avain on laaja ja monipuolinen arviointiväline, josta tarvitaan lisää käyttökokemuksia 

THL:n johtava tutkija Minna Kivipelto alusti aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointimittari AVAIMESTA, joka on integroitu sosiaalihuollossa osaksi työikäisten palvelujen asiakassuunnitelmaa. Julkisten organisaatioiden tulee ottaa työikäisten asiakassuunnitelma käyttöön viimeistään 1.9.2024. Tällöin AVAIN-tietosisältöjä täytetään asiakassuunnitelman osana tarpeen mukaan. 

Asiakassuunnitelmien tekemiseen tulisikin panostaa, jotta jatkossa saadaan näkyväksi sosiaalityön tuloksia. Hyvinvointialueet ovat vastuussa tiedon seuraamisesta ja tiedolla johtamisen mahdollistamisesta omalla alueella omien tietojärjestelmien puitteissa. 

Osallistujat näkivät AVAIN-mittarin laajana ja monipuolisena työvälineenä. Koettiin, että AVAIMEN sisällöt voivat muun muassa tukea asiakkaan tavoitteen asettelua: erilaiset vaihtoehdot voivat auttaa sanoittamaan omia tavoitteita paremmin. Vaikuttavuuden arvioimiseksi AVAIN-mittari ohjaa kokoamaan tietoa tavoitteiden saavuttamisen lisäksi myös asiakkaan elämäntilanteesta (tilannetekijät), käytetyistä sosiaalityön menetelmistä ja asiakkaan käyttämistä palveluista, joilla on merkitystä vaikuttavuuden syntymisessä. 

Kehittämistarpeeksi nostettiin koulutuksen tarve mittaristoon. Tarvitaan koulutusta sekä THL:n että oman organisaation taholta. AVAIMEN käyttöä vasta käynnistellään ja käytännön myötä saadaan esille käyttökokemuksia. Yhtenä suurimpana haasteena nähtiin se, että asiakastietojärjestelmät eivät tue mittariston käyttämistä ja käytettävyyttä olisi tärkeää kehittää.  

GAS-menetelmä avuksi asiakkaan omien tavoitteiden konkretisoimiselle

LAB-ammattikorkeakoulun lehtori, ICF- ja GAS-kouluttaja Pirjo Knuuttila esitteli kansainvälisesti kehitettyä GAS-menetelmää (Goal Attainment Scaling), jota Kela on tuonut Suomeen ja käyttää kuntoutuksen arviointivälineenä. GAS on menetelmä tavoitteiden asettamiseen ja tavoitteiden saavuttamisen arviointiin. GAS-menetelmää voi asiakasprosessissa hyödyntää sen jälkeen, kun asiakkaan toimintakykyä, elämäntilannetta ja palveluntarpeita on selvitelty haastatellen ja mahdollisia muita arviointivälineitä hyödyntäen. 

Keskustelussa todettiin, että GAS voi toimia myös AVAIN-mittaristoa täydentävänä menetelmänä. GAS:in avulla voidaan pilkkoa asiakkaan isompia kokonaistavoitteita, kuten elämänhallinnan parantumista pienempiin ja konkreettisiin asiakkaan arjen tasolla toteuttamiskelpoisiin tavoitteisiin. Elämänhallintaa voisi edistää esimerkiksi tavoite ”pystyn käymään lähikaupassa ostoksilla”. GAS:issa tavoitteet asetetaan SMART-periaatteita noudattaen. Tärkeää on, että tavoite on yksilöllinen, mitattavissa oleva, saavutettavissa oleva, realistinen ja asiakkaalle itselleen merkityksellinen sekä aikaan sidottu. Tärkeää on yhdessä asiakkaan kanssa sopia mille ajanjaksolle kukin tavoite on määritelty. 

GAS voi jäntevöittää kuntoutusprosessia ja menetelmän avulla tavoitteiden toteutumisen seuranta tekee muutoksen näkyväksi tai tuo esille, mikäli kuntoutuminen ei etene tai mennään takapakkia. Pirjo Knuuttila toi esiin, että tutkimuksissa on osoitettu asiakkaiden olevan tyytyväisempiä omaan kuntoutukseen silloin, kun tavoitteista on sovittu GAS-menetelmän avulla. Asiakkaalle oman elämän, terveyden ja arjessa selviämisen kannalta merkityksellisten tavoitteiden asettaminen on tärkeää. GAS-menetelmä korostaa kuntoutujan omaa aktiivista roolia ja parhaimmillaan tukee asiakkaan sisäistä motivaatiota omaan kuntoutumiseensa. GAS:n avulla tuetaan myös asiakkaan ongelmanratkaisukykyä. 

Kela suosittelee GAS-menetelmän käyttämiseen ammattikorkeakoulujen järjestämää 3 opintopisteen koulutusta. GAS-menetelmää voi ottaa käyttöön muussakin kuin Kelan kuntoutuksessa ja soveltaa vapaasti omassa organisaatiossa saatavilla olevan materiaalin pohjalta. Keskustelussa nousi esille mahdollisuudet muokata Kelan käyttämää Omat tavoitteeni- lomaketta sosiaaliseen kuntoutukseen sopivaksi. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella onkin jo kokoonnuttu pohtimaan miten GAS:ia voisi pilotoida osana asiakkaiden sosiaalisen kuntoutuksen palveluprosessia. Osallistujat ideoivat myös mahdollisuuksia hyödyntää menetelmää ostopalveluita käytettäessä. Koettiin, että arviointivälineet voivat tuottaa vertailukelpoista tietoa sosiaalisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta ja parantaa sosiaalisen kuntoutuksen laatua. 

Sosiaalisessa kuntoutuksessa täytyy olla aikaa tavoitetyöskentelylle

Nopeus ei aina ole valttia asiakkuuden alussa, sillä asiakkaan tilanne täytyy tuntea hyvin, että tavoitteita saadaan asetettua. Todettiin, että ”aika on soskun taika”. Sosiaalisessa kuntoutuksessa on riittävästi aikaa luottamuksen rakentamiseen ja asiakkaaseen tutustumiseen, jonka jälkeen voidaan päästä käsiksi asiakkaan todellisiin tarpeisiin ja tavoitteisiin. Tavoitteiden tunnistaminen onkin tärkeää nähdä prosessina, joka voi tarkentua työskentelyn aikana. 

Puhetta arviointivälineistä tulee pitää yllä  

Arviointivälineisiin suhtauduttiin työpajassa positiivisesti ja koettiin, että ne voivat strukturoida työskentelyä. Koettiin, että on tärkeää saada tietoa erilaisista arviointivälineistä ja sen myötä mahdollisuuksia työvälineiden käyttöön jatkossa. Verkosto mahdollistaa toimintatapojen vertailun eri hyvinvointialueilla. Uudenmaan sosiaalisen kuntoutuksen verkoston työpajasarja jatkuu syksyllä. Erään osallistujan sanoin: –Tärkeä teema. Näissä mittareissa on vielä hv-alueilla paljon työstettävää. Puhetta tulee pitää yllä.

Seuraavat verkoston Teams-työpajat laadun ja vaikuttavuuden teemasta

22.9. klo 9–12: Teema vaikuttavuus ja arviointivälineet 2 ja 3.11.klo 9–12: Teema asiakaskokemus 

Mikä on Uudenmaan sosiaalisen kuntoutuksen verkosto? 

Uudenmaan sosiaalisen kuntoutuksen verkosto tukee sosiaalisen kuntoutuksen ja suunnitelmallisen aikuissosiaalityön alueellista kehittämistä. Verkostossa jaetaan valtakunnallisia ja paikallisia hyviä käytäntöjä sekä kehittämistuloksia ja tuoretta tutkimustietoa.

Soccan koordinoima verkosto aloitti toimintansa pääkaupunkiseudulla vuonna 2020. Vuosina 2023–2024 toimintaa jatketaan Helsingissä, Länsi-Uudellamaalla ja Vantaa-Keravalla. Tavoitteena on laajentua tulevaisuudessa myös Itä- ja Keski-Uudellemaalle. 

Lisätietoa verkostosta www.socca.fi/sosiaalinenkuntoutus

Lisätietoja:

AVAIN-mittarin käyttö aikuissosiaalityössä -opas, Tanner, Niina; Kivipelto, Minna (2022)

On aika puhua aikuissosiaalityöstä -podcast 

GAS-menetelmä Käsikirja, versio 5, Seija Sukula, Kirsi Vainiemi ja Ilona Autti-Rämö     

Palaa otsikoihin