Sosiaalipalveluiden vaikuttavuudesta kirjoitti blogitekstissään erityissuunnittelija Rosa Hossain-Karhu todeten lopuksi, että myös rakenteellisen sosiaalityön keinoin tulisi tehdä havaintoja ja kiinnittää huomiota tekijöihin, jotka heikentävät yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia.

Rakenteellisen sosiaalityön keskiössä on ymmärrys siitä, että sosiaalisten ongelmien juurisyyt paikantuvat eriarvoisuutta tuottaviin ja ylläpitäviin rakenteisiin yksilöiden sijaan. Tavoitteena on ennen kaikkea hyödyntää sosiaalityön ja sosiaalihuollon asiantuntijuutta ja tietoa kansalaisten hyvinvoinnin tukemisessa, eriarvoisuuden vähentämisessä ja oikeudenmukaisuuden edistämisessä. 

Rakenteellinen sosiaalityö on merkittävässä roolissa myös Soccan strategiassa vaikuttamisen välineenä. Rakenteellisen sosiaalityön Uudenmaan laajuista verkostotoimintaa on kehitetty viime vuodesta lähtien ja sosiaalisen raportoinnin työkalun käyttöä on laajennettu useammalle Uudenmaan hyvinvointialueelle.

Rakenteellinen sosiaalityö ei ole vielä kiinteä osa sosiaalityöntekijöiden työtä (Närhi ym. 2023), vaikka se on ollut sosiaalihuoltolaissa kohta kymmenen vuotta määriteltynä (Shl 1301/2014, 7§). Positiivista on, että rakenteellista sosiaalityötä kehitetään tällä hetkellä laajasti niin alueellisesti kuin kansallisestikin, mikä kävi ilmi myös sosiaalityön tutkimuksen päivien aihetta koskevassa alatyöryhmässä.

THL:n Kestävän kasvun ohjelman Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin projekti kokoaa kaikkien hyvinvointialueiden edustajat sekä muista organisaatioista asiantuntijoita yhteen erityisesti rakenteellisen sosiaalityön tiedontuotannon äärelle. Tutkimuksen saralla erittäin mielenkiintoinen VTR-tutkimushanke koskee rakenteellisen vammaissosiaalityön tietoperustaa ja -käytäntöjä hyvinvointialueilla.

Myös päivien loppupuheenvuorossa Jyväskylän yliopiston sosiaalityön professorit Närhi ja Matthies muistuttivat rakenteellisen sosiaalityön yhteiskunnallisesta kaksoissidos-tehtävästä, jossa samaan aikaan sekä työskennellään haavoittaviin ja marginaalisiin elämäntilanteisiin joutuneiden yksilöiden ja ryhmien kanssa että vaikutetaan vallitseviin yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja instituutioihin niin, että ne tukevat paremmin yksilöiden hyvinvointia, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Usein sosiaalityössä saatu arvokas tieto ja näkemykset jäävät niin sanotusti työntekijöiden hiljaiseksi tiedoksi. Sitä tietoa tarvitaan kehittämään yhteiskunnan palvelujärjestelmiä ja muuttamaan rakenteita kaikkia yksilöitä tukeviksi.  

Sosiaalityön tutkimuksen päivät ovat sosiaalityön professiolle ja ammatillisen toiminnan tutkimusperustaisuudelle merkittävä vuosittainen tapahtuma, joka kokoaa yhteen niin sosiaalityön kuin muiden alojen tutkijoita ja aiheesta kiinnostuneita ammattilaisia ympäri Suomen.  Kun tänä vuonna teemana oli eri näkökulmista vaikuttavuus, on syytä huomioida myös koko tapahtuman merkitys ja vaikutus alalle. Tämä tapahtuma on laatuaan ainoa, jossa keskiössä on tutkittu tieto ja ajankohtaiset tutkimusaiheet. Tapahtuma on erittäin tärkeä foorumi, jotta sosiaalityön asema tutkittuun tietoon perustuvana professiona vahvistuu.