Päijät-Hämeessä on aiemmin kokeiltu tätä perhesosiaalityön ja lastensuojelun rajapintatyöväline -nimellä kulkevaa mittaria ja sen pohjalta kehitettiin Tulevaisuuden lastensuojelu -hankkeessa Yhdessä -arviointityöväline. Yhdessä-arviointivälinettä kokeiltiin myös pienimuotoisesti Päijät-Hämeessä vuonna 2022 (Ruusunen ja Koskinen 2022).

On hyvä huomata, että lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa paljon erilaisia arviointityönvälineitä, joita myös käytetään eri tavoin. OT-seulallekaan ei ole vakiintunutta yhtä käyttötapaa ja sen käytettävyydestä käydään keskustelua. 

Tämä johdatti meidät OT-keskuskehittäjät joulukuun kansallisessa työpajassa sen äärelle, mikä on erilaisten seulojen ja mittareiden käytön tavoite OT-keskuksessa. Mitä ja miten nämä välineet palvelevat? Tämä yhteiskehittäminen jatkuu. 

Toisaalta voimme todeta, että sosiaalityön kenttä on kuormittunut lyhytjänteisestä kehittämisestä. Kenttää tukemaan on viimeisten vuosien aikana kehitetty lukuisia menetelmiä, arviointityön välineitä ja mittareita sekä uusia työskentelyn rakenteita. Työvälineitä ei ole kuitenkaan saatu juurtumaan osaksi käytännön työtä. Kentän kokemuksia kuulleena voimme nostaa esille peruspalveluiden kuormittumisen ja ruuhkautumisen, jonka koetaan olevan esteenä lasten, nuorten ja perheiden tukemiseksi riittävällä tavalla.

Toiveena nousee esille perustason palveluiden kehittäminen ja resursointi tukemaan ehkäisevää työtä, jolla estettäisiin asiakkaiden tilanteiden kehittyminen vaativimmiksi. Tarve OT-keskuksien tuelle nähdään tässä tilanteessa vielä vähäisenä ja konkretian puuttuessa myös hiukan epäselvänä.

Alkukartoitus työntekijöille vaativan erityisosaamisen tarpeesta

Pilotissa on tehty alkukartoituskysely vaativan erityisosaamisen tarpeesta Päijät-Hämeen perhesosiaalityön ja lastensuojelun ammattilaisille, sivistyspalveluiden vaativan konsultaation (Vaatu) toimijoille sekä alaikäisten psykososiaalisten palveluiden ammattilaisille. 

Kaikissa vastaajaryhmissä eniten ulkopuolista tukea ja apua tarvittiin vaativiin lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin, vaikeisiin käytöshäiriöihin sekä neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien lasten ja nuorten tukeen. Useat päällekkäiset tuen tarpeet tekevät asiakkaiden tilanteista kompleksisia ja asiakkaiden aggressiivinen ja väkivaltainen käyttäytyminen luo kokemuksen monimutkaisesta ja vaativasta asiakastilanteesta. Myös koulukäymättömät lapset ja nuoret koettiin vaativaa integratiivista osaamista tarvitsevaksi asiakasryhmäksi, jolle ei tällä hetkellä ole tarjota riittäviä palveluita. 

Tulosten perusteella OT-keskuksilta toivotaan tulevaisuudessa ennen kaikkea asiantuntijaverkoston (jalkautuvaa) tukea vaativiin, uusiin ja kompleksisiin ilmiöihin ja niiden hoitoon, erityisosaamisen koulutusta sekä konsultaatiota työntekijälle ja työryhmälle. 

Tavoitteenamme on pilotin edetessä kokeilla OT-tasoisia konsultaatioita ja asiantuntijaverkostojen rakentamista kompleksisiin tilanteisiin. Näin voimme yhdessä kokeilla OT-keskusrakenteen toimivuutta ja konsultaation mahdollisuuksia Etelä-Suomen YTA-alueella. 

Kehittämisen aikana on noussut myös tarve pohtia tulevien OT-konsultaatioiden suhdetta lakisääteisiin lastensuojelun moniammatillisiin asiantuntijaryhmiin (LSL 14§). Sosiaalihuollon ja konsultaatioiden porrasteisuus on selkeästi otettava huomioon, kun OT-konsultaatioita rakennetaan. Näin OT-keskukset voivat keskittyä niille osoitettuun vaativimman erityisosaamisen ja monialaisen työskentelyn varmistamiseen. 

Näistä kerromme teille lisää myöhemmin kehittämistyön ja vuoden edetessä!

Kirjoittajat

Erikoissuunnittelija Minna Koskelainen, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso