Vaikuttavuuden tutkimus ja siihen perustuva käytäntö kytkeytyy yleisimmin terveydenhuoltoon, mutta myös sosiaalialalla on pohdittu vaikuttavuutta jo pidempään. Vuonna 2015 voimaan tullut sosiaalihuoltolaki (1301/2014§15) jopa liittää vaikuttavuuden seuraamisen sosiaalityön määritelmään. Vaikuttavuuden arvioinnilla voidaan tarkoittaa niin asiakaskohtaista hyvinvoinnin muutoksen seurantaa, johon laki viittaa, kuin määrätyn intervention vaikuttavuuden tutkimusta tai palvelukohtaista tuloksellisuuden tarkastelua.

Käytännössä systemaattista vaikuttavuuden seurantaa toteutetaan harvoin sosiaalityön arjessa, ja arvioinnin tavoista käydään edelleen kriittistä keskustelua. Vuoden 2024 vaikuttavuusteemaisilla Sosiaalityön tutkimuksen päivillä Helsingin yliopiston tutkija Elina Aaltio kuitenkin totesi, että yleinen ilmapiiri sosiaalityön vaikuttavuuden tutkimukselle on muuttunut huomattavasti myönteisemmäksi. Hiljattain hanketoimintana aloittanut Vaikuttavuuskeskus palvelee myös sosiaalialan toimijoita vaikuttavuuden arvioinnin edistämisessä, ja muutamilla hyvinvointialueille onkin sosiaalipalveluiden vaikuttavuuteen liittyviä kehittämishankkeita jo meneillään.

Vaikuttavuuden teema on ollut eri tavoin läsnä myös Soccan tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Kaiken sosiaalialan kehittämistoiminnan tavoitteena on luonnollisesti vahvistaa tavalla tai toisella palvelujen tai palveluprosessien laatua ja vaikuttavuutta. Vaikuttavuuden arviointi sen sijaan on monitahoinen kysymys, jota tutkijat ja vaikkapa ammattilaiset tai organisaation johto lähestyvät usein hieman eri vinkkelistä. Arviointi edellyttää toisaalta tieteellistä osaamista ja tiedeperustaisten menetelmien viemistä käytäntöön, toisaalta kontekstisidonnaista ymmärrystä, jota luovat myös asiakkaiden ja ammattilaisten näkökulmat. Osaamiskeskus voikin lakisääteisen roolinsa mukaisesti toimia välittäjänä eri tahojen ja intressien välillä.

Soccan toimintakokonaisuudessa on viime vuosina toteutettu esimerkiksi terveyssosiaalityön sekä standardoidun, rahapeliongelman hoitoon kehitetyn intervention vaikuttavuuden tutkimusta. Olemme mukana tänä vuonna alkavassa Sotepala-tutkimuksessa, joka kiinnittyy vaikuttavuuteen tarkastelemalla sote-palvelujen kohdentumista suhteessa kouluikäisten lasten hyvinvoinnin ja palvelutarpeen indikaattoreihin. Osallistumme myös Sosiaalihuollon suositukset -osahankkeeseen, jossa tarkastellaan näyttöön perustuvien suositusten mahdollisuuksia sosiaalihuollossa.

Sosiaalipalvelujen tiedolla johtaminen edellyttää vieläkin laajamittaista kehittämistä, vaikka paljon on asian eteen jo tehtykin (esim. Kivipelto & Matthies, 2022). Odotuksia kohdistuu erityisesti standardoitujen itsearviointimittareiden tuottamaan asiakasdataan. Socca on jo useamman vuoden ajan osallistunut aikuisille suunnatun itsearviointimittarin kehittämiseen ja käyttöönottoon pääkaupunkiseudun aikuissosiaalityössä. Olemme lisäksi osallistuneet tiedontuotannon pilotteihin (lue lisää tästä ja tästä), joissa on tarkasteltu seurantatietoa ryhmätasolla.  

Mittaamiseen liittyvässä kehittämistyössä korostamme seurantatiedon merkitystä erityisesti asiakasprosessin ja asiakkaan kannalta. Yksittäisen mittarin käytöstä asiakastyössä on vielä pitkälti matkaa palvelutasoisen vaikuttavuuden luotettavaan arviointiin, puhumattakaan tiedon hyödyntämisestä. Toisaalta mittarit tuskin juurtuvat käyttöön, elleivät ammattilaiset ja asiakkaat koe niiden vahvistavan itse asiakastyöskentelyä. 

Suunta on oikea, meidän tuleekin haluta tietää, hyötyvätkö erityisesti vaikeammista hyvinvoinnin ongelmista kärsivät asiakkaat saamistaan palveluista ja miten. Samalla arviointikeskustelussa tarvitaan realismia – eikä vähiten sen suhteen, mikä on kunkin palvelun kohdalla ”riittävän hyvää” mitattavissa olevaa vaikuttavuutta. Sosiaalityön tehtävä olisi myös rakenteellisen sosiaalityön keinoin tehdä havaintoja ja kiinnittää huomiota sekä palvelujärjestelmään liittyviin, että siitä riippumattomiin tekijöihin, jotka heikentävät yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia. Vaikuttavuusnäkökulman kautta voidaan tuoda esille myös sitä, mikä palveluissamme on hyvää ja säilyttämisen arvoista.