Aluekohtaiset erot korostuvat lausuntojen, kannanottojen ja suositusten antamisessa 

Alueiden väliset erot korostuivat merkittävästi myös lausuntojen, kannanottojen ja suositusten antamisessa. Pääsääntönä näyttäisi olevan, että asiantuntijaryhmä ei anna lausuntoja, vaikka sen toimintaa määrittelevässä laissa todetaan, että asiantuntijaryhmä antaa lausuntoja lastensuojelutoimenpiteitä koskevan päätöksenteon tueksi (Lastensuojelulaki 417/2007, 14§). On myös huomionarvoista, että asiantuntijaryhmien toiminnasta ei selvityksen perusteella kerätä systemaattisesti tietoa eikä asiantuntijaryhmien jäsenten, käyttäjien tai asiakkaiden kokemuksia ja palautteita konsultaatiosta juurikaan kerätä. 

Jäsenten ja käyttäjien kokemukset asiantuntijaryhmän toimivuudesta eroavat  

Toisessa kyselyssä selvitettiin asiantuntijaryhmissä asiantuntijoina toimivien kokemuksia, ajatuksia ja kehittämistarpeita ryhmän toiminnasta ja asiakastilanteiden vaativuudesta (n=29). Näitä samoja kysymyksiä kysyttiin myös kolmannessa ja samalla viimeisessä kyselyssä, joka oli suunnattu asiantuntijaryhmää työssään käyttäville ammattilaisille (N=46). 

Kyselyvastausten perusteella jäsenten ja käyttäjien kokemukset asiantuntijaryhmän toimivuudesta erosivat yllättävän paljon. Asiantuntijajäsenistä 76 % arvioi, että asiantuntijaryhmä toimii alueella hyvin tai erittäin hyvin, kun käyttäjistä vain 37 % arvioi asian samalla tavalla. Ero oli myös merkittävä arvioitaessa asiantuntijaryhmän toiminnan vaikutuksia omaan ammattitaitoon ja osaamiseen. Asiantuntijajäsenistä 90 % arvioi oman ammattitaidon ja osaamisen vahvistuneen erittäin tai melko paljon, kun käyttäjistä vain 41 % arvioi samalla tavalla.  

Selvityksen perusteella myös asiantuntijajäsenten ja ryhmää käyttävien ammattilaisten näkemyserot lausuntojen ja kirjausten tarpeellisuudesta erosivat merkittävästi. Ammattilaiset odottavat saavansa asiantuntijaryhmästä asiantuntijoiden lausuntoja, suosituksia ja kannanottoja, mutta vastausten perusteella näitä ei usein saada, eikä konsultaatio vastaa siten ammattilaisen tarpeeseen.  

Asiakastilanteiden vaativuus syntyy puuttuvista ja ruuhkautuneista palveluista sekä tilanteiden kompleksisuudesta ja harvinaisuudesta 

Kyselyvastausten perusteella asiakastilanteiden vaativuus syntyy puuttuvista ja ruuhkautuneista palveluista, tilanteiden kompleksisuudesta ja harvinaisuudesta. Huomion arvoista on myös käyttäjien kokemus siitä, että vaativuutta lisää merkittävästi monitoimijaisen yhteistyön tekemisen vaikeudet. Jäsenistä 76 % ja käyttäjistä 78 % arvioi, että hyvin toimiva moniammatillinen asiantuntijaryhmä on työntekijöiden pito- ja vetovoimatekijänä erittäin tai melko tärkeää. Tämä tieto tukee Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen työpaperissa 44/2022 julkaistuja kuntakyselyn tuloksia, jossa tulosten perusteella sosiaalityöntekijöiden tärkeänä pitovoimatekijöitä nähtiin juuri tämä lakisääteinen moniammatillinen lastensuojelun asiantuntijaryhmä. 

”Joskus kuitenkin käy niin, ettei ryhmän asiantuntijuuskaan ratkaise tilannetta, kun soveliaita palveluita ei vain ole saatavilla” - asiantuntijajäsen 

Selvityksessä useita kehitysehdotuksia liittyen tiedon hyödyntämiseen, asiantuntijaryhmän käytön kynnyksen mataloittamiseen ja asiakkaiden osallisuuden lisäämiseen 

Selvityksen perusteella alueiden kannattaa kiinnittää huomiota lastensuojelun lakisääteisen moniammatillisen asiantuntijaryhmän toimintaan ja kehittää sitä vastaamaan yhä paremmin ammattilaisten tarpeisiin erityisen vaativissa asiakastilanteissa. Selvitys nostaa esille useita kehittämisehdotuksia, kuten esimerkiksi systemaattisen tiedon keräämisen asiantuntijaryhmän toiminnasta, tietoon tulevista erityisen vaativista asiakastilanteista ja/tai ilmiöistä sekä käyttäjien kokemusten ja palautteiden keräämisen ja hyödyntämisen vastaamaan alueen ammattilaisten tarpeita.  

Lastensuojelun moniammatillisten asiantuntijaryhmien käyttämisen kynnystä tulisi madaltaa ja kannustaa ammattilaisia tuomaan asiakasasioita moniammatilliseen asiantuntijaryhmään nykyistä enemmän. Myös asiakkaiden osallisuus on jatkossa tärkeä kehittämiskohde. Sekä asiantuntijaryhmien jäsenet että asiantuntijaryhmän konsultaatioon asiakasasioita tuovat ammattilaiset arvioivat sen toteutuvan nyt heikosti. Samalla kuitenkin asiakasosallisuuden ja myös kokemusasiantuntijoiden hyödyntämiseen suhtaudutaan selvityksen perusteella ristiriitaisesti.  

Asiantuntijaryhmiin toivotaan tilannekohtaisuutta 

Selvityksen perusteella asiantuntijaryhmien toivotaan muodostuvan yhä enemmän tilannekohtaisesti lapsen, nuoren tai perheen asian ympärille, jolloin tarvittavaa asiantuntemusta voidaan joutua kokoamaan ydinryhmän ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Asiantuntijaryhmän konsultaatiolta toivotaan näissä tilanteissa erityisesti konkreettisia mahdollisuuksia edistää asiakkaan kompleksista tilannetta.  

OT-keskusten tehtävänä on tukea lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia erityisen vaativissa tilanteissa. Blogin viimeinen sana annetaankin selvityksen kyselyyn vastanneille ammattilaisille:   

”Konsultoinnin sijaan olisi tärkeää saada riittävät resurssit käytännön työhön, kädet savessa tekemiseen, jolloin työn raskaus ja käytäntö tulisivat enemmän näkyviksi.” 

”Ei vakiokokoonpanoa, vaan juuri kyseisen asian ratkaisemiseksi tarvittavat asiantuntijat. Kirjallinen lausunto annetaan aina asianosaisille.” 

”Käyttöä monipuolisesti myös muissa kuin huostaanottotilanteissa, myös mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Asiakas osallistetaan ainakin osaksi aikaa asiantuntijatyöryhmän tapaamiseen.” 

”Tarpeeksi aikaa asiakascasen läpikäymiseen, tarvittaessa mukaan pyydettäviä asiantuntijoita, mikäli ryhmästä ei löydy juuri kyseiseen tapaukseen soveltuvia asiantuntijoita. Lausuntojen tulisi olla kattavia.”