Aikuisväestön hyvinvointimittari jäsentää asiakkaan kokonaishyvinvointia

Aikuisväestön hyvinvointimittari on työväline, joka mahdollistaa asiakkaan hyvinvoinnin arvioinnin ja muutosten seuraamisen. Mittari havainnollistaa asiakkaan kokonaishyvinvointia yhdeksän eri osa-alueen avulla ja luo siitä graafisen esityksen. Hyvinvointimittari perustuu asiakkaan omiin arvioihin ja näkemyksiin.  

Mittaria voi hyödyntää palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman teossa sekä työskentelyn arvioinnissa.  Mittari soveltuu esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden tunnistamiseen.

Mittarin käyttö on maksutonta ja sen voi ladata tältä sivulta. Mittari on kehitetty pääkaupunkiseudun kuntien ja Soccan yhteistyönä vuosina 2015-2018.

Hyvinvointimittarin käyttö Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingissä

Aikuisväestön hyvinvointimittaria voivat käyttää kaikki Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sekä Helsingin aikuissosiaalityön työntekijät ja asiakkaat. Mittari on integroitu asiakastietojärjestelmä Apotin Maisa-palveluun, josta sen voi lähettää asiakkaalle, tai se voidaan täyttää suoraan asiakasjärjestelmään. 
Paperinen lomakeversio säilyy digitaalisen rinnalla.

Mittaria käytetään myös osana Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kehittämää intensiivinen palvelutarpeen ja hoitosuunnitelman arviointi  IPHA-mallia ja sosiaalisen kuntoutuksen asiakasprosessia sekä osana Helsingin aikuissosiaalityön sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallia. 

Vantaa ja Keravan hyvinvointialueen ja Helsingin aikuissosiaalityössä mittarin käyttöä edistetään yhtenä osana laadukkaan tilannearvioinnin kokonaisuutta. Tavoitteena on edistää asiakkaiden osallisuutta asiakasprosesseissa sekä mahdollistaa sosiaalihuoltolain edellyttämä tuen vaikuttavuuden seuraaminen. 

Hyvinvointimittarin sisältö ja käyttö

Hyvinvointimittari koostuu yhdeksästä osa-alueesta: asuminen, työ, osaaminen ja toimeentulo, terveys, perhe ja läheiset, arki ja vapaa-aika, tulevaisuus ja käsitys itsestä, osallisuus, sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ja kriisit. Jokaista osa-aluetta tarkastellaan 2-4 monivalintakysymyksellä, joita on yhteensä 27.

Aluksi asiakkaalle kerrotaan mittarin tarkoitus ja käyttötapa ja tarjotaan mahdollisuus täyttää mittarilomake. Mittarilomakkeen täyttäminen on aina vapaaehtoista.

Asiakas täyttää mittarilomakkeen joko itse omalla ajalla tai työntekijän tuella. Työntekijä syöttää tulokset Excel-tiedostoon, joka piirtää tuloksista graafisen kuvaajan. Hyvinvointimittarin kysymykset on integroitu myös Apotin Maisa-palveluun, jolloin kysymykset voi täyttää sähköisesti. Mittarin tulokset käydään keskustellen läpi asiakkaan kanssa ja halutessaan asiakas saa kopion yhteenvedosta mukaansa. Työskentelyn tavoitteena on vahvistaa olemassa olevaa hyvinvointia, luoda uutta hyvinvointia ja/tai vähentää pahoinvointia.

Mittari voidaan täyttää uudestaan myöhemmin. Näin voidaan seurata, tapahtuuko asiakkaan hyvinvoinnissa muutoksia. Samalla voidaan arvioida toimenpiteiden ja palveluiden vaikutuksia ja ovatko ne vastanneet asiakkaan tarpeita sekä tarvittaessa muuttaa asiakastyön fokusta.

Hyvinvointimittarin arviointia

Soccan sosiaalisen kuntoutuksen hyvinvointimittaripilottiin (tähän tulee linkki) osallistuneille ammattilaisille tehtiin käyttäjäkysely vuoden 2023 alussa. Kyselyn mukaan:

• 93% sosiaalisen kuntoutuksen ammattilaisista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että mittari auttoi heitä saamaan paremman käsityksen asiakkaiden tilanteesta ja hyvinvoinnista.
• 93%oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että mittari soveltui sisällöltään hyvin työskentelyyn omien asiakkaiden kanssa.
• 92% oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että mittari oli ammattilaiselle helppokäyttöinen.
• 72% oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä sitä mieltä, että mittari edisti ongelmallisten asioiden puheeksi ottamista asiakkaiden kanssa.

Asiakkaiden kokemuksia Aikuisväestön hyvinvointimittarista tarkasteltiin seuraavassa sosiaalityön maisterintutkielmassa:

Hyvinvointimittari syntyi tarpeesta hyvinvoinnin kokonaisuuden arvioinnille

Uuden hyvinvointimittarin kehittäminen syntyi käytännön tarpeesta asiakkaan hyvinvoinnin kokonaisuutta arvioivalle mittarille. Vuonna 2015 toteutetussa mittareiden kartoituksessa huomattiin, että täysin tarkoitukseen soveltuvaa mittaria ei ollut valmiina. Pääkaupunkiseudun kuntien aikuissosiaalityön asiantuntijat ja Soccan tutkija Petteri Paasio lähtivät kehittämään uutta mittaria.
 
Tarpeena oli luoda käytännönläheinen ja yksinkertainen työkalu arjen työtä helpottamaan. Hyvinvointimittarin esikuvana oli Harri Sintosen vuonna 1994 kehittämä  Terveydellisen elämänlaadun kokonaismittari 15 D. Hyvinvointimittarin ensimmäistä versiota kokeiltiin pääkaupunkiseudulla syksyllä 2016. Mittaria pilotoitiin pääkaupunkiseudun kunnissa ja sitä otettiin käyttöön Soccan tuella. Hyvinvointimittaria on kokeiltu myös muualla Suomessa ja järjestökentällä. 

Hyvinvointimittarin käytöstä ja sisällöstä on kerätty palautetta ammattilaisilta ja kokemusasiantuntijoilta. Vuonna 2018 hyvinvointimittari integroitiin Apottiin. Vuonna 2018 hyvinvointimittarista laadittiin myös selkokielisempi paperilomake.

Vuosina 2024-25 mittarin vastausvaihtoehtoja muokataan käyttökokemuksien pohjalta Helsingin sosiaalityön ammattilaisten kanssa. Lisäksi Apotin tietojärjestelmässä mahdollistuu mittarin käytön seuranta.

Hyvinvointimittarin kokeiluja

Lisätietoja