Ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevien määrän kasvaessa palvelujen piiriin pääsy vaikeutuu, kun myöntämisen perusteita kiristetään paikkojen suhteellisesti vähentyessä hakijamäärään nähden. Ympärivuorokautisen hoivan piiriin tulevat ovat entistä huonokuntoisempia, mikä lisää hoitajien tarvetta ja työmäärää. Henkilöstön saatavuus ja riittävyys ovat kasvavia haasteita. Pitemmällä tähtäimellä mitoituksen pienentäminen voi aiheuttaa hoitohenkilökunnan siirtymistä pois alalta, jos työ koetaan yhä raskaammaksi.
Sitoutunut, osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö on tärkein voimavara, johon tulee panostaa. Socca korostaa, että henkilöstömitoituksessa on kyseessä minimitaso, ja mitoituksen tulee olla vähimmäismitoitusta korkeampi, jos asiakkaiden hoidon ja huolenpidon tarve sitä edellyttää. Vaikka mitoituksen alentaminen ei vaikuta oleellisesti henkilöstön määrään, muutos lisää hallinnollista työtä.
Tutkimustiedon perusteella mielekäs elämä ja yksinäisyyden vähentyminen lisäävät mielen hyvinvointia ja toimintakykyä. Ikääntyneiden hoitoa, hoivaa ja kuntoutusta olisikin tarkasteltava kokonaisuutena, jossa tarvitaan sote-henkilökunnan lisäksi mm. kulttuuri- ja liikunta-alojen ammattilaisia sekä vapaaehtoisia luomaan hyvinvointia ja merkityksellistä arkea ikääntyneille. Hoivan piirissä myös muun kuin sote-henkilöstön käytön tulisi olla velvoittavaa ja suunnitelmallista.
Ikääntyneiden arvokas ja riittävän monipuolisen arjen mahdollistaminen vaatii monimuotoisen ja monialaisen työyhteisön. Mielekkään toiminnan kehittäminen hoivapalveluissa voi helpottaa hoidon tarvetta ja näin vähentää hoitajien työkuormaa.
Tilanteen rauhoittaminen mitoitusmuutoksilta olisi tässä vaiheessa tärkeää.
Lisätietoja
Margit Granberg
Erikoissuunnittelija
0400 428 833
margit.granberg(at)hus.fi