Margit Granberg, GeroMetro
Tiina Lauhde, GeroMetro
Vapaaehtoistoiminnan merkitys tunnistetaan, mutta palvelujärjestelmässä sen mahdollisuuksia ei vielä hyödynnetä täysin. Vapaaehtoisten työpanosta voisi hyödyntää palveluiden tukena aiempaa enemmän esim. silloin, kun palveluiden myöntämisen kriteerit eivät täyty mutta iäkkäällä on jonkinlaista avuntarvetta. Vapaaehtoisten rooli myös sosiaalista kanssakäymistä edistävässä toiminnassa voi olla merkittävä, kirjoittavat GeroMetron erikoissuunnittelijat Margit Granberg ja Tiina Lauhde.
Vapaaehtoistehtävien monipuolisuus sekä vaikuttamisen ja kehittämisen mahdollisuudet houkuttelevat mukaan toimintaan. Vapaa!-Fri! -hankkeen toimenpideraportissa 2023 todetaan, että vapaaehtoistoiminta tulisi nähdä yhteiskuntamme merkittävänä voimavarana, jota on mahdollista hyödyntää strategisemmin erilaisissa yhteiskunnan toiminnoissa.
Edellytyksenä on, että vapaaehtoistoiminnan rooli tunnistetaan palveluja suunniteltaessa. Haasteena on, että vapaaehtoistoiminnan koordinoinnin merkitystä ei nähdä hyvinvointialueilla tärkeänä eikä resursseja ohjata siihen riittävästi. Onnistuakseen vapaaehtoistoiminta kuitenkin tarvitsee koordinointia hyvinvointialueilla. Koordinoinnista vastaamassa tulee olla järjestöjen lisäksi hyvinvointialueiden johdon tukemia työntekijöitä, vaikka usein vapaaehtoiset tulevat järjestöistä.
Tärkeää on myös kutsua vapaaehtoistoimijat kehittämistyöhön. Toimivat yhteistyön rakenteet ja selkeät roolit mahdollistavat sekä ammattilaisten että vapaaehtoisten toiminnan iäkkään asiakkaan parhaaksi.
Vapaaehtoistoimintaa kehittävien tahojen onkin uudistettava toimintaansa, jotta vapaaehtoisia löydetään erilaisiin tehtäviin.
Vapaaehtoistoiminnalla on myös taloudellista arvoa
Vapaaehtoistoiminnan arvoa on vaikea mitata talouden näkökulmasta, koska vaikutukset keskittyvät usein hyvinvoinnin lisäämiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Ne ulottuvat sekä vapaaehtoisiin itseensä että toiminnasta hyötyvään ihmiseen, esim. ulkoilukaverina toimiva vapaaehtoinen ja kaverin saanut ikääntynyt. Vapaaehtoisina toimii eri-ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Nuorten ja ikääntyneiden kohtaaminen on arvokas ja molemmille antoisa kokemus. Niin ikään aktiiviselle seniorille omien vahvuuksien käyttäminen vapaaehtoistehtävissä lisää merkityksellisyyden kokemusta.
Vuoden 2023 laskelman mukaan vapaaehtoistyön arvo Suomessa on lähes 3,2 miljardia euroa vuodessa, eli 1,3 prosenttia BKT:n arvosta. Laskelma tekee näkyväksi muiden hyväksi tehdyn palkattoman työn ja merkityksen hyvinvoinnille. Raportin mukaan vapaaehtoistoiminnan arvon laskemista vaikeuttaa vapaaehtoistyön tekeminen ansiotyön lisäksi harrastuspohjalta. Usein vapaaehtoistoimintaan käytettyä aikaa tai siihen liittyviä kuluja ei ole juurikaan seurattu (Hoffren, 2023).
Vapaaehtoistoiminnasta on positiivisia kokemuksia
Vapaaehtoistoimintaa on kehitetty mm. etsivän vanhustyön rinnalla. Toiminnasta on saatu hyviä kokemuksia ja moni kotiinsa syrjäytynyt ja yksinäinen ikääntynyt on saanut vapaaehtoiskaverin myötä turvallisuutta ja merkityksellisyyttä elämäänsä. Tämän myötä iäkkään mielen hyvinvointi on kohentunut jopa siinä määrin, että elämänhallinta on vahvistunut merkittävästi. Vaikutukset ovat näkyneet mm. kotihoidon sekä toistuvien lääkäri- ja päivystyskäyntien vähentymisenä, joihin ikääntynyt voi hakeutua yksinäisyyden tai turvattomuuden vuoksi. Vapaaehtoinen voi toimia myös omassa asuinympäristössään ”etsijänä”, tiedon jakajana, saattelijana erilaisiin tapahtumiin ja matalan kynnyksen toiminnan ohjaajina.
Yhteisöllisen asumisen kehittämisessä järjestöjen ja vapaaehtoisten roolia kannattaa pyrkiä vahvistamaan. Yhdessä asukkaiden, järjestöjen, vapaaehtoisten ja hyvinvointialueen vastuuhenkilöiden kanssa voidaan kehittää sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa ja luoda asumiseen rakenteita, joilla yhteisöllisen asumisen ideologia toteutuu. Sekä etsivä työ että vapaaehtoistoiminta hyvinvointialueilla ovat uudessa iäkkäiden palveluiden laatusuosituksessa vahvasti esillä.
Laatusuosituksessa todetaan mm. sujuvan järjestöjen vapaaehtoistoiminta tukevan hyvinvointialueiden ja kuntien toimintaa. Myös koordinointivastuun merkitys nostetaan esille.
Lähteet
Hoffren,J. 2023. Vapaaehtoistoiminnan merkitys hyvinvoinnille Suomessa.
Vapaaehtoistyön arvo Suomessa vuonna 2023. Luettavissa:
Vapaaehtoistyon-arvo-Suomessa_laskelma_2023_Jukka-Hoffren.pdf (kansalaisareena.fi)
Lahdenperä,S. 2023. Vapaaehtoistoimintaa vahvistamalla kohti ikääntyvän yhteiskunnan mahdollisuuksia. Vapaa!Fri! –hankkeen toimenpideraportti. Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:1. Oikeusministeriö, Helsinki.
Luettavissa: Vapaaehtoistoimintaa vahvistamalla kohti ikääntyvän yhteiskunnan mahdollisuuksia. Vapaa!-Fri! –hankkeen toimenpideraportti (valtioneuvosto.fi)
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry. 2023. Vapaaehtoistoiminta etsivässä vanhustyössä. Luettavissa: Vapaaehtoistoiminta etsivässä vanhustyössä | Innokylä (innokyla.fi)