Blogin kirjoittajat erikoissuunnittelijat Anu Virtanen ja Rosa Hossain-Karhu
Uudenmaan alueella toteutetun sosiaalinen raportoinnin tuottaman tiedon mukaan asumisen haasteet on pitkään ollut huolenaihe, joka koskettaa monia hyvinvointialueita ja asiakasryhmiä.
Hyvinvointialueiden toiminta-aikana vuosina 2023 ja 2024 tuotiin Soccan tuottaman sosiaalisen raportoinnin työkalun kautta esiin Uudellamaalla yhteensä 110 asiakastyöstä nousevaa muutostarvetta tai positiivista huomiota. Asumiseen liittyviä haasteita raportoitiin 14 kertaa usealta hyvinvointialueelta ja eri palvelutehtävistä.
Saman tarkastelujakson aikana osa hyvinvointialueista ja Helsinki julkaisivat asumisen teemoihin liittyviä laajempia sosiaalisia raportteja, jotka tarkastelevat ilmiöitä laajasti ja jotka perustuvat useampiin tietolähteisiin. Raportit käsittelevät mm. asiakkaiden vuokravelkatilanteita, tuetun asumisen palveluita, hätä- ja tilapäismajoitusta sekä asunnottomuuden ehkäisyä.
Palvelun tarve ja palvelu eivät kohtaa asunnottomuudesta kärsivien kohdalla
Sosiaalisen raportoinnin työkalun kautta nousseet havainnot koskivat pääosin eri asiakasryhmien palvelutarpeita sekä palvelujärjestelmän puutteita. Rakenteellisiksi tekijöiksi asumisen haasteiden taustalla nimettiin mm. yleinen hintojen nousu, pandemian aiheuttama epävarmuus tulevasta sekä taloustaitojen puute.
Yleisin ammattilaisten esiin tuoma rakenteellinen haaste oli palvelutarpeiden ja palveluiden kohtaamattomuus. Raportoinnissa tuotiin esiin asiakasryhmiä, kuten ikääntyneet sekä mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät asiakkaat, joille ei ole riittävästi tarjolla tuetun tai tilapäisen asumisen palveluja. Saatavissa olevat palvelut eivät myöskään aina kohtaa asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita.
Raportoinnissa esitettiin, että asumispalveluita tarvitsevat asiakkaat saattavat olla aiempaa huonokuntoisempia. Osa asukkaista tarvitsee paljon yksilöllistä tukea jokapäiväiseen elämiseen ja vuokranmaksuun. Uutena ilmiönä raportoitiin asiakkaista, joille itsenäinen asuminen omassa asunnossa ei tunnu soveltuvan, vaikka mielenterveys- tai päihdehaasteita ei olisikaan. Asiakkaat saattavat monista eri syistä priorisoida muita menojaan vuokranmaksun edelle.
Häätöjen määrä on kasvussa, mutta hätä- ja tilapäismajoituksen tarjonta on heikkoa
ARAn (2024) tilastojen mukaan asunnottomuuden määrän kehityssuunta vaihteli viime vuonna Uudenmaan suurimpien kaupunkien välillä. Ulosottolaitoksen tuoreet tilastot osoittavat esimerkiksi häätöjen määrän lisääntyneen valtakunnallisella tasolla.
Uudenmaan suurista kaupungeista kasvua on nähtävissä erityisesti Helsingissä ja Espoossa, joissa kuukausittain toteutuneiden häätöjen määrä on vuoden alusta alkaen ollut noin 20–30 % korkeampi kuin edellisen vuoden aikana (Ulosottolaitos, 2024). Häädöt ovat näin ollen yleistyneet jo ennen asumistukeen huhtikuussa 2024 voimaan tulleita heikennyksiä, joiden pelätään lisäävän asunnottomuutta.
Sosiaalisen raportoinnin työkalun kautta tuotiin esiin, että hätä- ja tilapäismajoitusta järjestetään hyvinvointialueilla hyvin eri tavoin, mikä saattaa asunnottomat eriarvoiseen asemaan. Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla palveluista on pulaa, tai ne sijaitsevat kaukana. Suurempienkaan alueiden palveluissa ei aina pystytä riittävässä määrin vastaamaan eri asiakasryhmien erityistarpeisiin, mikä voi johtaa asunnottomuuden pitkittymiseen.
Yksi osa ratkaisua voisivat olla uudenlaiset, osin ennaltaehkäisevät työskentelymallit, kuten Helsingissä pilotoitu moniammatillinen asumisen tuen jonotyö. Jonotyön kaltaisia saavutettavia, joustavia ja asiakaslähtöisiä palveluita tarvitaan muuttamaan sosiaalihuollon rakenteita nyky-yhteiskunnan tarpeita vastaaviksi. Asunto ensin -periaate ei ole kauttaaltaan toimiva ratkaisu kaikkiin asumiseen liittyviin haasteisiin.
Sosiaalinen raportointi on rakenteellisen sosiaalityön menetelmä, jonka avulla tuotetaan tietoa asiakastyöstä ja asiakkailta kehittämisen, johtamisen ja päätöksenteon tueksi. Raportointia voidaan toteuttaa eri tavoin. Socca tarjoaa Uudenmaan hyvinvointialueiden käyttöön sosiaalisen raportoinnin työkalun, jonka avulla sosiaalihuollon työntekijät voivat nostaa esiin asiakastyössä esiin nousseita ilmiöitä.
Lähteet
ARA (2024). Asunnottomat 2023. Selvitys 2/2024.
Ulosottolaitos (2024.) Yksityinen tilastopyyntö (lokakuu 2024).
Uudellamaalla laaditut, asumiseen liittyvät sosiaaliset raportit:
Helsinki (2023). Asiakkaiden vuokravelkatilanteet huolena aikuissosiaalityössä: Sosiaalinen raportti. Vuosaaren aikuisten sosiaalityön tiimi.
Helsinki (2024). Tilapäinen asuminen: Raportti 2023–2/2024
Helsinki (2024). Raportti asumisen tuen jonotyöstä ja tuettua asumista tarvitsevien henkilöiden palvelutarpeista: Sosiaalinen raportti. Asumisen tuen jonotyö ja SAVE 2.0 -hanke.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (2023): Sosiaalinen raportti asunnottomien hätämajoituksesta Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella. Asunnottomuutta vähentävien sote-palveluiden kehittämishanke Nestori.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (2023): Asunnottomuuden ehkäisyhanke: Sosiaalinen raportti.