Asetusluonnoksen mukaan yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen tavoitteena on edistää väestön hyvinvointia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä tehtävän korkeatasoisen ja vaikuttavan sosiaalityön tutkimuksen kautta. Tavoitteena on myös edistää sosiaalihuollon vaikuttavuutta sekä tukea sosiaalihuollon tutkimusperusteisuutta.
Osaamiskeskusverkosto arvostaa yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen tavoitteita, erityisesti vaikuttavuusperustaisuuden korostusta. Rahoituksen lyhyt kesto on kuitenkin ristiriidassa vaikuttavuuden tutkimisen tavoitteiden kanssa. Verkosto esittää, että jatkorahoituksen oma väylä voisi tukea tutkimusten tulosten vientiä käytäntöön. Tutkimustiedon hyödyntämiseen ja sen käytäntöön levittämiseen tulisi kiinnittää huomiota sosiaalityön tutkimusperusteisuuden vahvistamiseksi.
Sosiaalihuollossa suuri tarve tutkimusnäyttöön perustuville työmenetelmille ja suosituksille
Yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen painoalueina olisivat asetusluonnoksen mukaan 1) sosiaalityön vaikuttavuus, laatu ja asiakasturvallisuus, 2) erityisen haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden elämäntilanteet ja palvelutarpeet, 3) ennakoivan, ehkäisevän ja rakenteellisen sosiaalityön tutkimus sekä innovaatiot sosiaalityössä, 4) asiakkaiden osallisuus ja toimijuus sosiaalihuollossa, 5) sosiaalityön henkilöstö, asiantuntijuus ja työn rakenteet sekä 6) vuosina 2020-2023 asetuksen perusteella rahoitettujen tutkimusten arviointitutkimus.
Verkosto pitää tutkimuksen painopistealueita pääosin hyvinä. Sosiaalityön työmenetelmien tutkimus ei enää kuitenkaan ole omana painoalueenaan, vaikka sosiaalihuollossa on suuri tarve tutkimusnäyttöön perustuville työmenetelmille ja suosituksille. Työmenetelmien sijasta asetusluonnoksessa painoalueena on innovaatiot sosiaalityössä, vaikka haasteena on vähäinen vaikuttavuustutkimus olemassa olevista menetelmistä. Vaikuttavien menetelmien käyttöönotto ja hyödyntäminen edellyttävät laadukasta arviointitutkimusta. Innovaatioiden määrittely kaipaa myös tarkennusta.
Tutkimusrahoituksen tulisi jakautua tasaisemmin sosiaali- ja terveydenhuollon välillä
Verkosto kiinnittää huomiota tutkimusrahoituksen epätasaiseen jakautumiseen sosiaali- ja terveydenhuollon välillä. Rahoituksen tasaisempaa jakautumista tulisi edistää. Terveydenhuollon tutkimuksen rahoitusosuus on moninkertainen verrattuna sosiaalityön tutkimukseen. Sosiaalityön tutkimukseen panostaminen on myös sote-uudistuksen näkökulmasta tärkeää. Vuosien 2020–2023 tutkimusten arviointitutkimukseen panostaminen on verkoston mielestä erittäin kannattavaa.
Verkosto nosti esiin huolen sosiaalityön erityispiirteiden unohtumisesta. Menetelmien, tehokkuuden ja innovaatioiden tutkimus ei ole suoraan siirrettävissä terveydenhuollosta sosiaalihuoltoon.
Mahdollisuus osallistua tutkimukseen voi toimia alan vetovoimatekijänä
Mahdollisuus osallistua tutkimukseen mainitaan perustelumuistiossa mahdollisena sosiaalityön vetovoimatekijänä. Verkosto pitää ajatusta kannatettavana huomioiden heikon henkilöstötilanteen koko maassa. Parempi henkilöstötilanne vaikuttaisi siten osaltaan myönteisesti sosiaalityön käytännön tutkimusperustaisuuden vahvistumiseen.