Laatusuosituksen tarkoitus on tukea hyvinvointialueiden ja kuntien varautumista väestön ikääntymiseen, turvata hyvä ja toimintakykyinen ikääntyminen sekä laadukkaat ja kestävät palvelut. Viimeisin laatusuositus on vuodelta 2020.
Sote-alan veto- ja pitovoimaa tulisi parantaa ammattilaisten työoloja parantamalla
Työolojen tulee olla sellaiset, että kaiken ikäiset pystyvät tekemään täyden työuran ikääntyneiden palveluissa.
Työntekijöiden riittävän määrän lisäksi myös työntekijöiden pysyvyyteen tulee kiinnittää huomiota, jotta asiakassuhteiden jatkuvuus ja luottamus pääsevät rakentumaan.
Kaikki ikääntyvien kanssa työskentelevät ammattiryhmät tulee huomioida alan vetovoimaisuutta ja työhyvinvointia kehittäessä.
Ikääntyneiden toimintakyvyn turvaamisessa ennakointi ja oikea-aikaiset palvelut ovat tärkeitä
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen pitää aloittaa jo ennen vanhuusikää, jotta toimintakyky säilyisi mahdollisimman hyvänä vanhuudessa.
Myös sosiaalinen kuntoutus on otettava huomioon suosituksia laadittaessa. Fyysinen toimintakyky ei riitä hyvään elämään, vaan tarvitaan myös sosiaalista toimintakykyä. Etsivässä työssä löydetyille iäkkäille tulee tarjota oikeanlaista tukea riittävän aikaisessa vaiheessa.
Haavoittuvassa asemassa olevat iäkkäät ja osaaminen erityisen tuen tarpeen tunnistamisessa tulee voida varmistaa.
Digipalveluiden tulee olla kaikkien saatavilla
Kaikilla teknologiaa tai etäseurantaa tarvitsevilla ikääntyneillä pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet etäpalveluiden hyödyntämiseen. Kunnat ja hyvinvointialueet voisivat tarjota digineuvontaa laitteiden hankinnassa, käytössä ja tietoturva-asioissa, jos laitteilla käytetään niiden tuottamia palveluita. Tällä hetkellä neuvontaa tarjoavat usein vapaaehtoiset.
Yksilöllisyys ja yhteisöllisyys korostuvat asumisratkaisuissa
Asumispalvelujen käyttäjien asiantuntijuus oman asumisensa järjestämisessä ja kehittämisessä tulisi huomioida. Räätälöityjä tukimuotoja tulisi suosia ja huomioida myös monikulttuurisuus ja kulttuuriset tekijät asumisen järjestämisessä. Turvateknologian ja yhteisöllisen tuen yhdistelty käyttö voisi lisätä itsenäisesti asuvien pärjäämisaikaa kotona.
Asuinalueet ja -ympäristöt tulisi suunnitella yhteisöllisyyttä edistäviksi ja helposti hahmotettaviksi sekä esteettömiksi ja sopivia oleskelu- ja levähdyspaikkoja sisältäviksi. Matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja tulisi suosia. Muistisairaiden asumisessa voisi hyödyntää yhteisöllisyyden mahdollistamaa tukea ja perhehoitoa.
Yhteisöllisen asumisen suositukset olisi hyvä listata, koska laki yhteisöllisen asumisen järjestämisestä on ylätasoinen ja jättää paljon varaa tulkinnoille. Yhteisöllisen asumisen konseptista olisi hyvä olla suosituksia ja yksiköiden fyysiset tilat tulisi suunnitella vuorovaikutusta tukeviksi. Yhteisöllinen asuminen on myös Uudellamaalla toimivan ikäihmisten palvelujen kehittämisverkosto GeroMetron kauden 2023-2024 kehittämisteema.
Yleisesti ottaen henkilökunnan vaihtuvuus ja taloudellisten resurssien puute vaikeuttavat laadukkaiden asumispalveluiden toteutumista.
Erityisen tuen tarpeen selkeyttäminen on tärkeää
Socca piti lausunnossaan tärkeänä, että suosituksissa nostetaan esiin erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja sosiaalityöntekijän tarve arvioida palvelutarve sekä toimia omatyöntekijänä. Asiakasohjauksessa tulisi lisätä ammattilaisten osaamista erityisen tuen tarpeen tunnistamisesta ja heillä pitäisi aina olla mahdollisuus konsultoida sosiaalityöntekijää. Gerontologisen sosiaalityön palvelut olisi myös turvattava kaikille erityisen tuen tarpeessa oleville iäkkäille koko maassa.
Erityisen tuen tarve on kuitenkin käytännössä vielä monelta osin epäselvää. Erityisen tuen tarpeen sisältöä ja käytännön soveltamista on kehitetty GERIT-tutkimushankkeessa ja työtä jatketaan Uudenmaan Gerontologisen sosiaalityön verkostossa.