Aikuissosiaalityön päivät Kokkolassa: kohtaamisia ja ajankohtaisia keskusteluja

Aikuissosiaalityön päivät Kokkolassa toukokuussa toivat yhteen alan asiantuntijoita ja ammattilaisia ympäri Suomen. Tapahtuma tarjosi mahdollisuuden päivittää tietämystä ja jakaa kokemuksia aikuissosiaalityön ajankohtaisista kysymyksistä. Tässä blogissa jaamme muutamia huomioita ja keskeisiä teemoja, jotka nousivat esiin päivien aikana. 

,

erikoissuunnittelija Tytti Hytti

Uudet haasteet ja suunnanmuutokset


Yksi keskeisistä puheenaiheista oli yhteiskunnalliset ja sosiaalipoliittiset muutokset, joita aikuissosiaalityössä kohtaamme. Työelämäprofessori Minna Kivipelto Jyväskylän yliopistosta valotti muun muassa toimeentulotuen tulevia muutoksia, kuten siihen suunniteltuja leikkauksia ja yleistuen käyttöönottoa. 

Keskusteluissa korostui myös vastikkeellisuuden merkitys ja huoli siitä, miten uudistukset vaikuttavat aikuissosiaalityön käytäntöihin ja asiakkaisiin. Kivipelto esitti, että sosiaaliturvan suunta on muuttumassa pohjoismaisesta mallista kohti brittiläistä ja amerikkalaista mallia, joissa korostuvat alhaiset tulonsiirrot ja yksilön vastuu. 

Tarvitaan valtakunnallista vaikuttamistyötä, esimerkiksi siitä mitä vastikkeellisuus tarkoittaa aikuissosiaalityön näkökulmasta. Hyvinvointialueilla olisi myös tärkeää ottaa harkinnanvarainen toimeentulotuki haltuun ja mahdollistaa sen monimuotoisempi käyttö. Mistä siihen saadaan resurssit ja miten voidaan toimia sosiaalityön etiikan mukaisesti?  

Sosiaalihuollon porrasteisuus ja priorisointi 


Selvityshenkilöt Marja Heikkilä ja Pirjo Marjamäki kertoivat sosiaalihuollon porrastusselvityksestä. Tärkeää on varmistaa osaamisen ja tiedon liikkuminen sekä turvata asiakassuhteen jatkuvuus ja lähipalveluiden saavutettavuus. Olennaista on edetä vaiheittain kansallisessa kehittämisessä. 

Yliopistonlehtori Petteri Niemi ja erikoissosiaalityöntekijä Riikka Niemi kertoivat priorisoinnista. Sosiaalihuollon priorisointi on keskeinen osa ammattilaisten työtä, joka korostuu erityisesti taloudellisesti haastavina aikoina. Parhaimmillaan priorisointi perustuu tietoon esimerkiksi asiakkaan tuen tarpeesta tai palvelun vaikuttavuudesta. Priorisointiin liittyy poliittisia ja ideologisia näkökulmia, ja se voi jäädä helposti yksittäisten työntekijöiden vastuulle. 

Priorisoinnissa korostuu eettisen kokonaisharkinnan merkitys ja tarve selkeille toimintaohjeille. Haasteita siihen tuovat asiakasmäärät, suunnitelmallisen työn keskeytyminen kriisitilanteissa, niukat resurssit ja eettinen stressi.  

Ajankohtaista päihde- ja mielenterveyslainsäädännön uudistamisesta 


Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Minna Kesänen antoi katsauksen päihde- ja mielenterveyslainsäädännön uudistusten tilanteeseen hyvinvointialueilla. Päihde- ja riippuvuustyön palveluiden yhteensovittaminen päihde- ja riippuvuushoidon kanssa vaatii johdonmukaisuutta ja yhteistä paradigmaa, esimerkiksi toipumisorientaatiota. 

Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen on tärkeää päihteettömyyden tukemiseksi. Tarvetta on myös intensiivisille laitoskuntoutusjaksoille ja asumispalveluille, joissa taataan turvallisuus ja mahdollisuus asua myös päihtyneille ja väkivaltaisesti käyttäytyville asiakkaille. Päiväkeskustoimintaa päihdetyön erityispalveluna halutaan kehittää hyvinvointialueilla ja sitä tulisi tehdä saavutettavammaksi, erityisesti asunnottomille.

Muina ajankohtaisina asioina olivat: 

  • Mielenterveystyön palveluiden (25 a §) osalta on lausunnolla lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten terapiatakuu 9.6. mennessä
  • Sosiaalihuoltolain soveltamisopasta on tulossa uusi versio 5/24 
  • Syksyllä 24 valmistellaan päihde ja riippuvuuspalveluiden laatusuosituksia 

Yhteisösosiaalityön tulevaisuuden mahdollisuudet  


Yhteisösosiaalityöstä ja etsivästä työstä on säädetty sosiaalihuoltolaissa (7 a §).  Keskeinen mielenterveys- ja päihdetyöhön liittyvä uudistus on syrjäytymisen vähentäminen etsivän työn keinoin. Yhteisösosiaalityön rooli tulevaisuudessa ei rajoitu kuitenkaan vain haavoittuvien asiakasryhmien tukemiseen, vaan sillä on potentiaalia edistää yhteisön sosiaalista eheyttä ja hyvinvointia laajemminkin. 

Aktivoimalla alueen ihmisiä, järjestöjä ja toimijoita yhteisösosiaalityö voi luoda verkostoja sosiaalisen tuen tarjoamiseen ja ratkaista sosiaalisia ongelmia. Viranomaistyötä tarvitaan epävirallisen rinnalle. Tärkeää on myös välttää yhteisösosiaalityön typistyminen pelkiksi kohtaamispaikoiksi; sen on aina sisällettävä rakenteellinen ulottuvuus ja kyky vaikuttaa yhteiskunnallisiin ongelmiin. Yhteisösosiaalityön tulevaisuus Suomessa edellyttää resurssien turvaamista, osaamisen kehittämistä ja rakenteiden luomista yhteisösosiaalityölle.  

Päihderiippuvaisen nuoren aikuisen palvelut
 

Kehittäjäasiantuntija Amira Bushnaief Hoivatie Oy:stä valotti päihderiippuvaisen nuoren aikuisen näkökulmaa palvelujärjestelmässä. Riippuvuus tulisi nähdä ratkaisuna ja selviytymiskeinona vaikeissa elämäntilanteissa. Päihde- ja mielenterveysongelmat vaativat samanaikaista hoitoa – ja kuntoutusta. 

Päihteiden käyttöön liittyy monia riskejä, ja Suomen tiukka huumelainsäädäntö tekee avun hakemisesta haastavaa. Monialainen tuki on olennaista, sillä päihteidenkäyttö vaikuttaa moniin elämänalueisiin taloudesta yksinäisyyteen. Työntekijän tehtävänä on luoda turvallisuutta ja innostaa asiakasta toipumaan. On tärkeää muistaa, että päihteidenkäyttö ei määritä koko henkilön potentiaalia. Asiakkaan omien tarpeiden ja äänen kuunteleminen sekä vertaistuen tarjoaminen ovat avainasemassa. Palvelujärjestelmän on tarjottava traumaosaamista ja pitkäaikaista tukea, jotta toipuminen on mahdollista. 

Jatketaan keskustelua ja yhteistyötä!  

Seminaarin lopuksi professori Aila-Leena Matthies Jyväskylän yliopistosta puhui aikuissosiaalityön innovatiivisista mahdollisuuksista. Rohkeus unelmoida ja toimia julkisen keskustelun ytimessä ovat avainasioita aikuissosiaalityön kehittämisessä. Aikuissosiaalityön päivät Kokkolassa tarjosivatkin inspiroivan ympäristön jakaa tietoa, kokemuksia ja näkemyksiä alan ajankohtaisista kysymyksistä.  

Hyödyllisiä linkkejä: