Sosiaalinen kuntoutus on ottanut paikkansa osana työikäisten sosiaalipalveluita – verkoston kauden päätöstilaisuus veti runsaasti kuulijoita

Kuvassa tunnelmia viime vuosien varrelta Uudenmaan sosku-verkostosta.

Ihmisten kohtaamisen tärkeys, vaikuttavuus ja sosiaalisen kuntoutuksen asema palvelujärjestelmässä puhututtivat sosiaalisen kuntoutuksen verkoston kauden päätöstilaisuudessa.

Tilaisuus käynnistyi Helsingin, Länsi-Uudenmaan ja Vantaa-Keravan asiantuntijoiden puheenvuorolla. Asiantuntijat kertoivat, kuinka he ovat kehittäneet alueillaan sosiaalista kuntoutusta viime vuosina, ja mitä se on vaatinut onnistuakseen. Keskeisiksi onnistumisiksi koettiin yhteiskehittäminen, moniammatillisuus ja -toimijuus, ryhmätoiminnan kehittäminen sekä sosiaalisen kuntoutuksen prosessin dokumentointi. Vantaa-Keravan hyvinvointialueella toteutettiin esimerkiksi Soccan avulla työpajasarja, jossa oli mukana lähijohtoa ja kokemusasiantuntijoita. Näiden pohjalta tehtiin prosessikuvaus ja selkeytettiin omatyöntekijän ja sosiaalisen kuntoutuksen rooleja.

Keskustelijat nostivat esiin myös esihenkilöroolin tärkeyden. Esihenkilön tehtävänä on kannustaa työntekijöitä sosiaalisen kuntoutuksen mallin käyttöönottoon. Helsingissä ja Länsi-Uudellamaalla on myös laadittu sosiaalisen kuntoutuksen opas tai käsikirja, ja Helsingissä on järjestetty koulutusta työntekijöille.

Tsemppi-valmennus tavoitteellisena ohjaustyön menetelmänä

Kumppanipuheenvuoron pitivät projektipäällikkö Heini Sajalin Virtaa Varustamoista-hankkeesta ja projektikoordinaattori Anne Korhonen Diakista. He esittelivät Tsemppi-valmennusta, jolla on paljon samankaltaisia tavoitteita kuin sosiaalisella kuntoutuksellakin. Molemmissa on lähtökohtana asiakkaan motivaatio muutokseen ja tavoitteiden yksilöllinen laatiminen.

Valmennus on maksuton ja se koostuu kymmenestä yksilö- ja ryhmätapaamisista. Tsemppi-valmennuksissa asiakkaiden ryhmiin sitoutuminen on yllättänyt positiivisella tavalla. Vaikutusten seuranta on myös oleellinen osa valmennusta. Hyvänä käytäntönä on jatkotapaamisen pitäminen 3 kuukautta valmennuksen päättymisen jälkeen. Valmennuksen voi ottaa käyttöön helposti Osallistujan työkirjan avulla.

Nuorten sosiaalinen kuntoutus tarvitsee kehittämistä

Tiimipäällikkö Jouni Tourunen A-klinikkasäätiöstä esitteli haavoittuvassa asemassa olevien nuorten sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistä alkavan HANSKU-tutkimushankkeen näkökulmasta.

Nuorten kokemuksia sosiaalisesta kuntoutuksesta on tutkittu hyvin vähän. Nuorille suunnattu sosiaalinen kuntoutus on vielä vakiintumatonta, ja sen kehittämiselle on tarve. Tourunen nosti myös esiin, että järjestöjen ja hv-alueiden yhteistyö on vielä melko vähäistä.

Nuorilla haasteina korostuu sosiaalinen jännittäminen, verkkoon katoaminen sekä kotiin jääminen. Palveluissa on tärkeä panostaa joustavuuteen, luottamuksen rakentamiseen, rinnalla kulkemiseen sekä turvallisen ilmapiirin luomiseen. Nuori tarvitsee toimijuuden vahvistamista sekä positiivisen yhteisöön kuulumisen kokemuksen.

Sosiaalisen kuntoutuksen merkitys pitkäaikaistyöttömille

Yliopistolehtori Heidi Niemi Jyväskylän yliopistosta kertoi, että tutkimuksen mukaan sosiaalinen toimintakyky on kiinteästi sidoksissa työkykyisyyteen. Sosiaalisen kuntoutuksen merkitys näkyy asiakkaan haasteiden juurisyiden tunnistamisessa, millä voi olla laajempia vaikutuksia muun muassa asiakkaan työllistymiseen. Joskus on tärkeää mennä so-edellä. Sosiaalinen kuntoutus voi toimia lähtökohtana muille toimenpiteille.

Sosiaalisen kuntoutuksen asema tulevaisuudessa – kaikkea ei voi tehdä niukasti

Hyvinvointialueiden ja Helsingin sosiaalista kuntoutusta johtavien esihenkilöiden paneelissa keskusteltiin sosiaalisen kuntoutuksen merkityksestä tulevaisuudesta. Aihe on ajankohtainen erityisesti nyt, kun sosiaaliturvaetuuksista leikataan ja hyvinvointialueilla on säästöpaineita.

Keskustelussa puhututti se, kenelle sosiaalista kuntoutusta jatkossa kohdennetaan. On tärkeää tunnistaa palvelun oikea-aikaisuus ja asiakkaan kipinä muutokseen. Sosiaalisen kuntoutuksen palvelu nähtiin tärkeänä keinona tavoittaa muun muassa kotiin eristäytyneitä ihmisiä. Esiin nostettiin myös, että sosiaalista kuntoutusta ei säästöpaineista huolimatta voi tehdä todella niukoilla resursseilla. Viime kädessä sosiaalinen kuntoutus voi turvata yhteiskuntarauhaa, kun asiakkaat löytävät mielekästä sisältöä ja osallisuutta elämään.

Vaikuttavuus on teema, jonka koettiin vaativan jatkokehittämistä. Palvelun tuloksia ja merkitystä olisi tärkeää kyetä osoittamaan. Mahdollisuus mm. yhteisiin toimintakykymittareihin mainittiin. Tekoälyllä voidaan tulevaisuudessa kohdentaa nykyistä paremmin palveluita niille, jotka niistä hyötyvät. Myös tutkimusta sosiaalisesta kuntoutuksesta tarvitaan lisää.

Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että sosiaalista kuntoutusta tarvitaan ja se on viimein ottamassa paikkaansa palvelujärjestelmässä. Erilaisia rahoitusmalleja ja -kanavia palvelun kehittämiseen (esim. ESR-rahoitus) on tärkeää hyödyntää myös jatkossa.  Tulevaisuudessa sosiaalista kuntoutusta olisi myös hyvä tarkastella osana muita kuntoutuspalveluita.

Yhteistyö sosiaalisen kuntoutuksen osalta jatkuu alueellisesti ja valtakunnallisesti

Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Uudenmaan sosku-verkostossa on ollut pitkäjänteistä. Teemoina ovat olleet niin palvelun mallintaminen alueellisissa kehittämisryhmissä, etäkuntoutus, menetelmät sekä laatu ja vaikuttavuus. Paikallisesti on kyetty hyödyntämään kansallisen kehittämisen tuotoksia, kuten suositusta työikäisten sosiaalisen kuntoutuksen järjestämisen laatukriteereiksi sekä sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallia (THL).

Vuonna 2025 Socca tukee alueellista sosku-vertaisverkoston rakentumista ja on mukana valtakunnallisten sosku-kahvien järjestämisessä. Tavoitteena on edelleen saattaa toimijoita yhteen, jakaa valtakunnallisia ja paikallisia toimivia käytäntöjä sekä tuoretta tutkimustietoa.

Lisätietoja