Työttömyysaste on Suomessa vuoden 2024 aikana noussut, ja avoimien työpaikkojen määrä laskenut. Hallitus on asettanut tavoitteeksi 100 000 uutta työllistä. Nykyisen kehityksen valossa tavoitteen saavuttaminen vaikuttaa yhä vaikeammalta. Tilanne edellyttää vankkoja toimia työllisyyden edistämiseksi, joita hallituksen esitys ei näkemyksemme mukaan tuota.
Hallituksen esityksen vaikutukset kohdentuvat pääosin kaikkein pienituloisimpiin ja usein haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin, joiden käytettävissä olevia tuloja vähentävät myös muut hallituksen päättämät ja toteuttamat sosiaaliturvan leikkaukset.
Socca vastustaa aktiiviajan korotusosista luopumista. Katsomme, että luopumista koskeva muutosesitys voi vähentää osallistumista työllistymistä edistäviin palveluihin, kuten työkokeiluun ja -valmennukseen. Lisäksi se heikentäisi näihin palveluihin osallistuvien toimeentulon tasoa noin 113 e/kk, joka voi olla muutenkin tiukassa taloustilanteessa oleville henkilöille merkittävä summa.
Esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan osallistuville olisi tarkoituksenmukaista tarjota kulukorvauksen lisäksi rahallinen korvaus, joka tukisi heikoimmassa asemassa olevien työttömien työnhakijoiden toimeentuloa ja hyvinvointia sekä edistäisi heidän osallistumista työllisyyttä edistävään toimintaan.
Liikkuvuusavustuksen korotusosaan käytetty määräraha on melko pieni, mutta avustuksen merkitys yksittäiselle työnhakijalle voi olla suuri. Siksi katsomme, ettei liikkuvuusavustusta yli 200 km:n etäisyyksille tule poistaa.
Kannatamme hallituksen esitykseen sisältyvää osittaisen työmarkkinatuen tarveharkinnan säilyttämistä ja tarveharkinnan laskentaperusteisiin esitettyä muutosta. Osittaisen työmarkkinatuen vähentäminen nykyisen 50 prosentin sijasta 35 prosenttiin ajalta, jolloin vanhempiensa taloudessa asuva henkilö ei osallistu työllistämistä edistävään palveluun, voisi toimia kannustimena nuorten aikuisten itsenäiseen asumiseen ja työllistymiseen. Vaarana kuitenkin on, että oletettu kannustinvaikutus jää toteutumatta laajempien taloudellisten ja sosiaalisten tekijöiden vuoksi, jolloin muutoksen vaikutukset kohdistuisivat kokonaisiin kotitalouksiin vahvistaen jo olemassa olevia alueellisia ja sosioekonomisia eroja väestön hyvinvoinnissa.
Sosiaali- ja terveysministeriö on syyskuussa julkistetussa selvityksessä arvioinut vuosien 2024 ja 2025 sosiaaliturvaleikkauksien yhteisvaikutuksia kotitalouksien taloudelliseen asemaan. Selvityksen yhteenvedossa todetaan, että ”huomattavammat tulonmenetykset keskittyvät pääosin kolmeen pienituloisimpaan tulokymmenykseen”. Vaikka leikkausten yhteisvaikutukset näille ryhmille onkin arvioitu suhteellisesti pieniksi, merkitsevät ne konkreettisesti ainakin osalle näistä kotitalouksista hyvin paljon.
Kotitalouksien kokonaistilannetta arvioitaessa on huomioitava myös elinkustannusten vaikutus. Vaikka yleinen hintojen nousu onkin hidastunut, kallistuvat monet elämiseen liittyvät perusasiat, kuten Helsingin kaupungin asuntojen vuokrat ja paikallisliikenteen lippujen hinnat vuonna 2025.
Yhteisvaikutuksena tulojen lasku ja menojen nousu voi vaikuttaa arjessa pärjäämiseen dramaattisesti. Tällä voi olla merkittäviä välillisiä vaikutuksia. Tuoreessa Itlan raportissa todetaan, että vanhempien toimeentulostaan kokema stressi ja se, ettei perheellä ole varaa tukea lapsen harrastamista ja sosiaalisia suhteita ovat vaikuttavimpia mekanismeja ylisukupolvisen köyhyyden muodostumisessa. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki voivat periaatteessa lieventää ensisijaisten etuuksien leikkausten vaikutuksia, mutta hyvinvointialueilta saadun epävirallisen tiedon mukaan hyvinvointialueet ovat talouspaineiden takia kiristäneet näiden viimesijaisten tukien myöntämisen kriteerejä.