Yksityiset organisaatiot Kanta-liittymisen tuomien muutosten äärellä 

Socca ja Hyvinvointiala HALI ry ovat syksyn ajan järjestäneet erityisesti pienille ja keskisuurille yksityisille sosiaalihuollon palveluntuottajille suunnattuja tuokioita. Niiden tavoitteena on ollut tarjota lisää tietoa sosiaalihuollon Kanta-liittymisen mukanaan tuomista toiminnallisista muutoksista.

Soccan erikoissuunnittelijat Anu Virtanen ja Päivi Tossavainen.

Blogin kirjoittajat erikoissuunnittelijat Anu Virtanen ja Päivi Tossavainen

Tuokioiden teemoja ovat olleet velvoite asiakastietojen kirjaamiseen, asiakastietolain mukainen liittymisvelvoite Kantaan, yksityinen palveluntuottaja sosiaalihuollon asiakastiedon kirjaajana, kirjaamisen laadunvalvonta ja kirjaamisen tuki jatkossa sekä katse tulevaisuuteen. Puheenvuoroja tuokioissa on kuultu THL:n, Kelan Kanta-palveluiden, hyvinvointialueen valvontayksikön ja STM:n asiantuntijoilta sekä kommenttipuheenvuoroja yksityisten palveluntuottajien edustajilta.  

Tuokioilla on haluttu tukea paitsi yksityisiä palveluntuottajia myös hyvinvointialueita. Hyvinvointialueet rekisterinpitäjinä vastaavat hankkimissaan palveluissa syntyvän asiakastiedon laadusta. Hyvinvointialueilla on myös velvoite ohjeistaa omaan lukuunsa toimivia yksityisiä palveluntuottajia Kanta-liittymisen vaihtoehdoista.  

Tuokioissa nousi selvästi esiin, että yhteiset asiakasasiakirjarakenteet tukevat ja koskevat erityisesti palvelunjärjestäjän kirjaamisen prosessia ja sisältöä. Yksityisten organisaatioiden rooli palveluntuottamisen vaiheessa on paljon kapeampi kuin palvelunjärjestäjän rooli koko asiakkuuden prosessissa. Yksityisille on noussut monia kysymyksiä rakenteisten asiakasasiakirjojen käytöstä eikä sisällöllisiä ohjeita ole juurikaan saatavilla. Palveluntuottajat olivat saaneet myös toisistaan poikkeavia ohjeistuksia asioihin. Esimerkiksi asiakkaan palvelun kuukausikoosteen laadinnassa käytettävä asiakirjapohja herätti useammassa tuokiossa keskustelua.  

Hyvinvointialueilta saatu tuki on koettu hyvin vaihtelevaksi ja sisällöltään epäluotettavaksikin. Lisäksi useilla palveluntuottajilla on useampi hyvinvointialue palvelunjärjestäjänä, mikä tuo haasteita työntekijätasollakin vastata hyvinvointialueiden erilaisiin kirjaamisen vaatimuksiin. Tuokiot ovat tuoneet myös esiin, että liittymisvaihtoehdot ovat haastavia ja niiden valinta vaatii tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa.  

Kirjaaminen kehittyy ja prosessit etenevät, mutta yksityiset organisaatiot tarvitsevat edelleen perustietoa, jonka päälle rakentaa uudistuksen kokonaiskuvaa. Selvää on, että yksityiset tarvitsevat jatkossakin paljon tukea ja tietoa niin Kanta-liittymiseen kuuluvista konkreettisista tehtävistä kuin sen mukanaan tuomista vaatimuksista palveluiden tuottamisen sisältöihin. Socca on laatinut yksityisten tueksi Kanta-liittymiseen infograafin, joka pohjautuu Kelan Kanta-palveluiden ja THL:n ohjeistuksiin.

Erityisasiantuntija Anna Väinälä STM:stä tiivisti kirjaamisen ytimen viimeisellä kerralla kehittämisen kivijalaksi: ”Organisaatioiden kirjaamiskäytäntöjen kehittämisellä tavoitellaan tiedontuotannon yhdenmukaistamista. Tavoitteena on yhtenäistää toimintakäytäntöjä asiakkaiden palveluissa ja näin mahdollistaa myös vertailukelpoisen tiedon tuottamisen toisiokäyttöön, kuten johtamis- ja tutkimustarkoituksiin. Kirjaaminen on kuin talon kivijalka, joka tarvitaan, jotta muuta kehittämistä pystytään tekemään.” 

 Kanta & kirjaaminen -tuokiot jatkuvat keväällä 2025.