– Olemme oppineet verkostossa tällä kaudella yhdessä monipuolisesti laadusta ja vaikuttavuudesta, joka teemana koskee laajasti koko sosiaalihuoltoa. Teema on hyvin ajankohtainen, kun hyvinvointialueiden on pystyttävä jatkossa entistä paremmin osoittamaan palvelutoiminnan tuloksellisuus. Tämä koonti voi auttaa palaamaan näkökulmien äärelle ja kehittämään toimintaa, kertoo verkostoa koordinoinut Soccan erityissuunnittelija Tytti Hytti.
Kehittämiskaudella Socca tuki työikäisten palveluiden sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallien ja prosessien kehittämistä Helsingissä, Länsi-Uudenmaan sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueilla. Keskeisenä lähtökohta toimintamallien kehittämisessä oli THL:n ohjelmateoria sosiaalisesta kuntoutuksesta . Se auttaa ymmärtämään, miten ja miksi sosiaalisen kuntoutuksen ajatellaan vaikuttavan ja mitä tulee tehdä toivottujen vaikutusten saavuttamiseksi.
Asiakastyössä on tärkeää tehdä yksilökohtaista arviointia, esimerkiksi seurata asiakkaan hyvinvoinnin ja osallisuuden muutosta ja tavoitteiden toteutumista. Arvioinnin lähtökohtana on huolellinen palvelutarpeen arviointi, suunnitelman tekeminen, dokumentointi sekä realististen tavoitteiden asettaminen asiakkaan kanssa. Mittarit voivat toimia kuntoutustarpeiden selvittämisen ja tavoitteiden asettamisen tukena sekä auttaa seuraamaan tapahtunutta muutosta.
Palvelun vaikutuksista ja tuloksellisuudesta on hyvä kerätä tietoa tiedolla johtamisen ja palvelun kehittämisen tueksi. Mittareilla saadaan ryhmäkohtaista tietoa tarkastelemalla alku- ja seurantamittauksia esimerkiksi Aikuisväestön hyvinvointimittarilla tai palvelun toteutumisesta voidaan kerätä seurantatietoja kuten asiakasmääriä ja jatkopolkuja. Olennaista on myös tieto kustannuksista ja käytettävistä resursseista.
– Myöskään asiakkaiden osallistumista arviointiin ja kehittämiseen ei kannata unohtaa. Heidän kokemustietonsa auttaa kehittämään palvelua laadukkaammaksi esimerkiksi asiakaspalautteen, haastattelututkimusten tai yhteiskehittämisen avulla, pohtii Hytti.
Muutoksen läpiviennissä on tärkeää muistaa, että uuden toimintamallin systemaattinen käyttöönotto tarvitsee rakenteita ja koordinaatiota. Näitä voivat olla työntekijöiden koulutus ja oppaat, lähiesihenkilöiden tuki ja materiaalipankit. Kaikkia näitä työstettiinkin verkoston toimintaan osallistuneilla hyvinvointialueilla. Käyttöönottoa on tärkeää myös arvioida eri sidosryhmien näkökulmista. Hyvä esimerkki tästä oli Helsingin sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin käyttöönotto.
Miten tästä eteenpäin?
Jatkossa sosiaalisen kuntoutuksen toteutumisesta ja menetelmistä tarvitaan lisää tutkimusta, jossa hyödynnetään erilaisia tieteellisiä menetelmiä ja tutkimusasetelmia. Näitä voivat olla esimerkiksi vertailuasetelmat tai realistinen arviointi. Siinä nähdään tuloksiin vaikuttavan paitsi interventio mutta myös toimijat, konteksti ja mekanismit. Lisäksi kirjallisuuskatsauksilla voidaan selvittää, mitä jo tutkimusten perusteella asiasta jo tiedetään.
Vuonna 2025 Uudenmaan sosiaalisen kuntoutuksen verkosto muuttuu Soccan koordinoimasta verkostosta hyvinvointialueiden vertaisverkostoksi, jossa jaetaan toimivia käytäntöjä Uudenmaan hyvinvointialueiden kesken. Socca tukee vertaisverkoston rakentumista ja olemme mukana järjestämässä valtakunnallisia sosku-kahveja.
Tutustu raporttiin
Lisätietoja

Tytti Hytti
Erikoissuunnittelija
040 334 0821
tytti.s.hytti(at)hus.fi