Sosiaalihuollon todettiin tarvitsevan kestävän TKKI-rakenteen. Rahoituksen riittämättömyys nostettiin laajasti esille ja joissakin lausunnoissa esitettiin, ettei mittavaan muutokseen koskien toimialuetta ja toiminnan järjestämistä tulisi lähteä ennen riittävän resurssin osoittamista.  

Muutoksessa on tärkeää huomioida, että yhteistyöaluerakenteita vasta luodaan ja yhteisestä toiminnasta sopiminen on parhaillaan käynnissä. Hyvinvointialueet ovat toimineet alle kaksi vuotta ja TKKI-toiminta on vasta rakentumassa. Toiminnan näkökulmasta lausuntopalautteessa nähtiin riskinä, että isoilla toiminta-alueilla alueellisuuden huomioiminen on vaikeaa.

Soccan toiminta-alue on jo uusimaatasoisena ollut laaja ja toimintaa on kehitetty vastaamaan ison alueen tarpeisiin resurssimme mukaisissa mittasuhteissa. Tästä johtuen suhtaudumme luottavaisesti muutokseen toimia laajalla alueella.  

Asetusmuutos on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2025. Näin ollen aika toiminnan uudelleen järjestämiseen ja neuvottelujen käymiseen on varsin lyhyt. Korostimme lausunnossamme, että riittävän siirtymäajan turvaaminen ja hallinnollisten ratkaisujen muodostamisen resursoinnin varmistaminen on ratkaisevaa, jotta alueille saadaan toimivat rakenteet ja ratkaisut. 

Etelä-Suomen yhteistyöalueen muodostavat Helsinki, yliopistollinen sairaala HUS, Etelä-Karjalan hyvinvointialue, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, Kymenlaakson hyvinvointialue, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Päijät-Hämeen hyvinvointialue ja Vantaa-Keravan hyvinvointialue. Yhteistyöalueella asuu noin 40 prosenttia koko Suomen väestöstä. 

Toiminta-alueen erityispiirteenä on sen iso väestömäärä, Uudenmaan erillisratkaisu sekä suuret erot hyvinvointialueiden mittasuhteissa (Helsinki 675 000 asukasta, Itä-Uusimaa 99 000 asukasta). Toimintaympäristön voidaan myös nähdä olevan integraation toteutumisen näkökulmasta vaativampi, koska erikoissairaanhoito, sosiaalihuolto ja perusterveydenhuolto eivät ole samalla tavoin integroituneina kuin Suomen muilla yhteistyöalueilla. Korostimme lausunnossamme, että yhteistyöalueen erityispiirteitä ja niiden vaikutuksia yta-tasoiseen sosiaalialan osaamiskeskustoimintaan tulisi arvioida huolellisemmin.

Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat valtakunnallisena toimijana tuoneet merkittävän panoksen sosiaalihuollon kehittymiseen ja tietoperustan vahvistamiseen jo 20 vuoden ajan.  Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat käytännössä toimineet yliopisto- ja keskussairaaloita vastaavana sote-palvelujärjestelmän sisäisenä TKKI-rakenteena, koska muuta tällaista rakennetta ei sosiaalihuollossa ole.

Kahden toimintavuosikymmenen aikana Soccan toiminnalla on kehitetty sosiaalihuoltoa, mm. sosiaalihuollon tiedonhallintaa, verkostoitu alueilla toimijoita sosiaalihuollon palveluiden laadun kehittämisessä, tehty tarvittavaa tutkimus- ja selvitystyötä sekä vastattu kansallisiin tieto- ja kehittämistarpeisiin.

Yhteistyössä on tullut esille, että hyvinvointialueiden talouden sopeuttamistoimet kohdentuvat myös TKKI-toiminnan resursointiin. Sosiaalialan osaamiskeskustoimintaa on koko lain voimassaolon aikana 20 vuoden ajanjaksolla rahoitettu valtionavustuksella samansuuruisella summalla. Vuoden 2025 rahoitus on kehysriihiratkaisun vuoksi leikkaantumassa jo alun perin pienestä 3 miljoonan euron määrärahasta 1,25 miljoonaan euroon. 

Osaamiskeskusten rahoitus on ollut pitkään osaamiskeskuslaissa määriteltyihin tehtäviin ja tavoitteisiin nähden riittämätöntä. Sosiaalialan osaamiskeskuksien lakisääteiset tehtävät eivät ole vähenemässä. Toimme Soccan lausunnossa esille, että kehysriihen mukainen rahoitus ei riitä laissa määritellyn henkilöstön palkkaukseen ja lain mukaisen sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan toteuttamiseen. Ilman kestävää rahoituspohjaa sosiaalialan osaamiskeskustoiminnalla ei ole menestysmahdollisuuksia. Panostukset tulisi nähdä investointeja ihmisten ja yhteiskunnan hyvinvointiin, sosiaalialan vetovoimaan ja mahdollisuuteen saavuttaa sote-integraation tavoitteita menestyksekkäästi.

Sosiaalihuollon asiakkailla on oikeus tutkittuun tietoon perustuviin ja vaikuttaviin palveluihin. Jotta tämä toteutuu, on hyvinvointi- ja yhteistyöalueille luotava myös sosiaalihuollon lähtökohdista selkeät tutkimuksen, kehittämisen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan toteuttamisedellytykset ja varmistettava niiden riittävä resursointi. 

Sote-uudistus on nyt ratkaisevassa kehitysvaiheessa. Sosiaalihuollon uusi rooli on vasta muotoutumassa hyvinvointialueilla. Sosiaalipalvelujen vaikuttavuuteen tulee saada vahvempi tietoperusta, eikä kehittämistoimintaan saa tulla katkoksia.

 
Sote-integraatiossa sosiaalihuollon asema on turvattava, se ei saa jäädä terveydenhuollon katveeseen. Sosiaalialan osaamiskeskuksilla on ollut keskeinen rooli alan kehittämistyössä ja osaamisen edistämisessä. Tarve ei poistunut hyvinvointialuerakenteen myötä. Osaamista sekä panostuksia sosiaalihuollon kriittisiin osaaja- ja kehittämistarpeisiin hyvinvointialueilla on vahvistettava. Hyvällä TKKI-toiminnalla lisätään osaavan työvoiman saatavuutta, sosiaalialan vetovoimaisuutta ja henkilöstön työhyvinvointia sekä asiakasturvallisuutta. 

Korostimme lausunnossamme myös sen tärkeyttä, että toimintaa ohjataan valtakunnallisella tasolla sosiaalialan osaamiskeskusneuvottelukunnan ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksella. STM:n ohjauksen tulee olla riittävää ja tarkoituksenmukaista myös uusien osaamiskeskusten rakentumisvaiheessa ja toiminnan sisältöjen määrittämisessä, jotta varmistetaan myös valtakunnallisesti sosiaalihuollon tietoperustaisuutta ja vaikuttavuutta edistävän toiminnan toteutuminen. 

Uudessa sote-rakenteessa myös sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan on aika asemoitua uudelleen. Kahden vuosikymmenen kokemukset ovat tärkeää pääomaa, kun vastaamme tämän ajan tarpeisiin osaamiskeskustoiminnalla. 

Etelä-Suomen alueella olemme jo visioineet yta-tasoisen osaamiskeskustoiminnan sisältöä ja näkemys sen tärkeydestä nykyisessä sote-rakenteessa on kirkas. Syksy näyttää mitä suuntaa kohti menemme. Selvää on, että  rahoitusleikkauksen toteutuminen vie pohjan esitetyn muutoksen hyviltä vaikutuksilta. Toteutuessaan se viestii, että kyseessä on muutos, jolla tavoitellaan säästöjä, eikä sosiaalialan tarvitsemien kehitysaskelien toteutumista.

Miia Pitkänen, johtaja
miia.pitkanen(at)hus.fi