Negatiiviset asiat painottuivat syksyn seurantajaksolla, sillä työkalua käytettiin vain 9 positiivisen asian tai hyvän käytännön esiin tuomiseen. Ratkaisuehdotuksissa korostettiin yhteistyön tiivistämistä ja tiedon lisäämistä eri viranomaisten välillä. Lisäksi hyvinvointialueiden sisäistä yhteistyötä pidettiin tärkeänä.
Varhaisen tuen puute vaikeuttaa perheiden hyvinvointia
Lähes viidesosa (26 kpl) raporteista käsitteli lapsen tasapainoista kehitystä ja hyvinvointia. Erityisesti korostui huoli vanhempien varhaisen tuen puutteesta. Havaintoja tehtiin lapsiperheiden palveluissa, lastensuojelussa ja perheoikeudellisissa palveluissa. Vanhemmuuden haasteet ja keinottomuus näkyvät palveluntarpeena. Kuitenkin esimerkiksi lastenneuvolat sekä kasvatus- ja perheneuvolat eivät näyttäisi pystyvän tarjoamaan riittävästi matalan kynnyksen tukea. Paikoitellen neuvola-aikojen saaminen näyttäytyy vaikeana.
Lisäksi lasten ja nuorten pahoinvointi herättää huolta, ja pääsy psykiatriseen hoitoon on vaikeaa. Ratkaisuksi toivotaan tiiviimpää yhteistyötä eri palveluiden välillä. Esimerkiksi varhaiskasvatukseen toivottiin lisätietoa kuntoutuspalveluista, joiden lähetteiden määrä on jollain alueella laskenut. Yksittäisenä ajankohtaisena huolena nostettiin esiin sähkötupakan (vapen) käyttö ja laiton myynti.
Syrjäytymisriski tunnistetaan palveluissa
Sosiaalinen syrjäytyminen ja osallisuuden vahvistaminen nousivat yhtenä painottuneena ilmiönä esiin. Erityisen huolestuttavaksi työntekijät kokivat aikuisten asiakkaiden syrjäytymisriskin. Usein palvelut päättyvät liian aikaisin, tai niitä ei tarjota asiakkaiden tulojen tai muiden syiden vuoksi, vaikka palvelulle näyttäisi olevan selkeä tarve.
Sosiaalisen raportoinnin työkalun tiedot on raportoitu yksityiskohtaisemmin hyvinvointialuekohtaisesti ja tietoja hyödynnetään hyvinvointialueiden omassa toiminnassa ja kehittämisessä. Työkalu on käytössä tällä hetkellä neljällä Uudenmaan hyvinvointialueella.
Lisätietoja
Anu Virtanen
Erikoissuunnittelija
040 773 7024
anu.l.virtanen(at)hus.fi
